Taloyhtiöt ovat voineet hakea kunnalta tupakointikiellon määräämistä taloonsa 1.1.2017 alkaen. Viranomaisen määräämään tupakointikieltoon kannattaa turvautua kuitenkin vasta silloin, jos muilla keinoilla ei saada poistettua tupakoinnista aiheutuvia haittoja.
1. Mikä muuttui vuonna 2017?
Vuoden 2017 alusta taloyhtiöt ovat voineet hakea kunnalta tupakointikiellon huoneistoparvekkeille ja -pihoille sekä huoneistojen sisätiloihin, jos savu voi kulkeutua toisen huoneiston ulko- tai sisätiloihin muutoin kuin poikkeuksellisesti. Kiellon hakemisen perusteeksi riittää esimerkiksi se, että savu voi kulkeutua parvekkeelta toiselle. Savun aiheuttamia terveyshaittoja ei tarvitse enää osoittaa.
2. Miten tupakointikiistat kannattaa ratkaista?
Jos taloyhtiössä keskustellaan piha- tai parveketupakointikäytännöistä, kannattaa tilanteet ensisijaisesti yrittää ratkaista keskustelemalla. Esimerkiksi tupakointipaikan osoittaminen taloyhtiön pihalta voi olla toimiva ratkaisu.
3. Milloin tupakointikieltoa voi hakea?
Esimerkiksi silloin, jos tupakansavu häiritsee asukkaita ja aiheuttaa kiistaa. Kieltoa voi hakea, vaikka talossa ei asuisi yhtäkään tupakoitsijaa.
4. Miten kiellon hakemisesta päätetään taloyhtiössä?
Kiellon hakeminen käsitellään yhtiökokouksessa, ja hakemisesta päättämiseen riittää yhtiökokouksen enemmistöpäätös. Yksittäisellä asukkaalla ei ole oikeutta hakea tupakointikieltoa viranomaiselta.
Kiellon laajuutta harkittaessa on huomioitava osakkaiden yhdenvertaisuusperiaate; kieltoa tulisi hakea esimerkiksi kaikille niille parvekkeille, joilla savun kulkeutumiseen on identtiset olosuhteet.
5. Kuka voi ottaa asian esille taloyhtiössä?
Kiellosta päätetään yhtiökokouksessa, jonka hallitus kutsuu koolle. Tupakointikiellon käsittelemistä yhtiökokouksessa voi esittää kolmella tavalla:
- Taloyhtiön johto esittää asiaa käsiteltäväksi yhtiökokoukseen.
- Osakas esittää vaatimuksen ottaa asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi.
- 1/10 osakkaista vaatii ylimääräistä yhtiökokousta asian käsittelemiseksi.
6. Miten kieltoa haetaan ja mitä se maksaa?
Kunta määrää kiellon pääsääntöisesti hakemuksen ja sen liitteiden perusteella. Tupakointikiellon hakemisesta ja kuulemisesta syntyy kustannuksia isännöinnistä ja viranomaistyöstä. Taloyhtiö säästää kuluissa, kun hakemus on täytetty oikein ja kuuleminen toteutettu kattavasti.
7. Voiko tupakoinnin kieltää myös asunnoissa?
Asuinhuoneiston asuintilassa tapahtuvan tupakoinnin kieltäminen on poikkeuksellinen toimi. Kiellon määrääminen edellyttää laajoja selvityksiä kiellon tarpeellisuudesta ja lähtökohtaisesti konkreettista haittaa. Tilan haltijalle on lisäksi varattava mahdollisuus ehkäistä omin toimin savun kulkeutuminen.
Kiellon hakeminen asuinhuoneiston asuintilaan edellyttää yhtiöissä tarkkaa harkintaa ja sen tuleekin olla viimeinen keino haitan poistamiseksi. Kustannukset kiellon hakemisesta ovat ulkotilakieltoihin verrattuna huomattavasti suuremmat.
8. Mitä tarkoittaa kuuleminen?
Kuulemisessa kysytään kirjallinen näkemys asiasta niiltä tiloja hallitsevilta osakkailta ja asukkailta, joita kielto koskee. Mikäli huoneisto on määräosin yhteisomistettu tai vuokrattu useammalle tai muutoin yhteisesti hallittu, tulee kuulla kaikkia huoneiston haltijoita.
Kunta kuulee huoneistojen haltijoita tarvittaessa uudestaan. Tämä täydentävä kuuleminen osaltaan lisää tupakointikiellon hakemisen kustannuksia. Sujuvan ja kustannustehokkaan viranomaiskäsittelyn takaamiseksi on tärkeää, että huoneiston haltijat ilmaisevat kantansa haettavaksi aiottuun tupakointikieltoon kirjallisesti ja selkeästi.
9. Miten kieltoa valvotaan?
Voimassa olevaa kieltoa valvoo lain mukaan kunta, joka voi asettaa kieltoa rikkovalle uhkasakon. Isännöinti ei valvo tupakointikieltojen noudattamista.
Valvontaa tehdään ilmiantojen perusteella. Viranomainen siis tekee tarkastuskäynnin saatuaan ilmiannon. On hyvä muistaa, että esimerkiksi parveketupakoinnin valokuvaaminen voi olla salakatselua, ja siten rangaistavaa.
10. Mitä kiellon rikkomisesta seuraa?
Kiellon rikkominen voi johtaa uhkasakkoon tai äärimmillään huoneiston haltuunottoon.