Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle kiinteistöverotuksen arvostamisuudistusta koskevaksi lainsäädännöksi. Lausuntopyynnön diaarinumero: VM115:00/2018, lausunto annettu valtiovarainministeriölle 20.5.2022.
Lausunnonantajasta
Suomen Isännöintiliitto ry (jäljempänä Isännöintiliitto) edustaa laajasti isännöintialaa, sillä jäsenkuntaamme kuuluu n. 520 isännöintiyritystä ja 22 paikallisyhdistystä. Tämä on yli 2/3 Suomen isännöinnistä ja kattaa noin 50 000 taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä 1,5 miljoona suomalaista.
Kehitämme isännöintiä ja koko kiinteistöalaa yhdessä jäsenten, asiakkaiden ja palveluntarjoajien kanssa.
Yleiset huomiot kiinteistöverouudistuksesta
Isännöintiliitto kiittää mahdollisuudesta lausua valtiovarainministeriölle ja lausuu kunnioittavasti seuraavaa.
Kiinteistöverouudistuksessa pyritään uudistukseen, jossa verotusarvot kokonaisuutena heijastavat nykyistä paremmin käypiä arvoja. Tavoitteena valmistelussa on otettava nykyistä paremmin huomioon sekä maapohjan että rakennusten todellinen markkina-arvo.
Isännöintiliiton näkemyksen mukaan asetetut tavoitteet ovat kannatettavia. Kiinteistöverouudistusta on tehty jo toistakymmentä vuotta. Kiinteistöverotuotot ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosien aikana pääasiassa kiinteistöveron alarajan nostolla, kaupunkien kasvun, kaavoituksen ja lisärakentamisen myötä. Kuntien veropohjassa kiinteistöverojen osuus suhteessa muihin verolajeihin ei kuitenkaan ole merkittävästi kasvanut.
Marinin hallitusohjelmassa on asetettu hankkeelle tiettyjä uusia reunaehtoja. Yhtenä huomiona on, että ”uudistus ei saa johtaa kohtuuttomiin muutoksiin kenenkään kiinteistöverossa ja sitä arvioidaan tästä näkökulmasta ennen kuin se annetaan”. Tuon tavoitteen saavuttaminen voi olla nykyisen uudistuksen puitteissa haastavaa.
Kiinteistöverotukseen liittyy jo nykyisin monia poikkeuksia. Isännöintiliitto ei pidä tarkoituksenmukaisena, että poikkeuksia kiinteistöverouudistuksessa lisättäisiin. Poikkeuksia pitäisikin miettiä tasapuolisuuden näkökulmasta, mikä on oletettavasti kiinteistöverouudistuksen perimmäinen tarkoitus, pyrkiä yksinkertaistamaan verotusta. Luonnoksessa esitetään hyvin perustellusti, miksi ARA-kiinteistöille ei ole tarkoituksenmukaista lisätä poikkeuksia kiinteistöveroon. Esityksessä käydään myös ansiokkaasti läpi nykyisen hallituksen jo lisäämiä tukia ja avustuksia ARA-järjestelmän puitteissa.
Vaikutusarvioista, energia-asioista ja asumismenojen kehityksestä
Kiinteistöverouudistusta on kritisoitu erityisesti puutteellisista vaikutusarvioista. Isännöintiliiton näkemyksen mukaan lausuntopyyntömateriaalissa on käsitelty vaikutusarvioita monipuolisesti ja monesta eri näkökulmasta, mikä ansaitsee huomion. Ongelma vain on se, että laskelmiin liittyy väistämättä monia epävarmuuksia, joiden perusteella tavoitteiden ja reunaehtojen saavuttaminen on haastavaa.
Kiinteistövero on pohjimmiltaan asuntopolitiikan ydintä. Kiinteistöveron mahdollinen kiristyminen vaikeuttaa kiinteistöjen ja asuntojen omistajien mahdollisuuksia panostaa energiatehokkuuden parantamiseen kustannusten nousun ja asuntojen mahdollisen vakuusarvojen heikentymisen myötä. Isännöintiliiton näkemyksen mukaan asuntopoliittisessa päätöksenteossa pitäisikin huomioida myös jatkossa entistä paremmin energiakysymykset, koska ne ovat seuraavien vuosikymmenten aikana kaiken politiikan keskiössä. Myös kiinteistöverouudistuksessa tämä pitää huomioida.
Isännöintiliitto kannattaa esitystä poistaa harkinnanvaraiset ikäalennukset perusparannusten yhteydessä, koska se poistaa esteitä rakennusten suunnitelmalliselle kunnossapidolle ja energiatehokkuuden parantamiselle. Kokonaisuuden osalta se on energianäkökulmien huomioonottamisen kannalta hyvin pieni asia. Isännöintiliiton näkemyksen tarvitaankin muita asuntopoliittisia välineitä ja avustuksia, joilla saadaan rakennusten energiatehokkuutta parannettua. On kuitenkin todella tärkeää, että sääntelyllä ja verotuksella ei ainakaan vaikeuteta energiatehokkuuden parantamista.
Lisää vaatimuksia tulee rakennuksille erityisesti rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) myötä. Energia- ja avustuspolitiikkaan tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta aina tuleville vuosikymmenille asti. Isännöintiliiton Energiabarometrin mukaan energia- ja avustuspolitiikan lyhytjänteisyys on yksi keskeisimmistä jarruista energiatehokkuuden parantamiselle.
Isännöintiliitto on huolissaan asumismenojen kehityksestä. Tämän vuoden osalta esimerkiksi lämmitys- ja korjauskulut ovat merkittävässä kasvussa. Taloyhtiöille kiinteistövero on yksi suurimmista kulueristä. Kaikkien taloyhtiöiden kulujen kasvun yhteisvaikutus saattaa monelta osin muodostua jopa kiinteistöverouudistuksen tavoitteissa kirjatun ”asumismenojen kohtuuttoman nousun” mukaiseksi. Tämä asumismenojen nousu on syytä ottaa huomioon myös tätä uudistusta tehtäessä.
Muita huomioita ja yhteenveto
Kuntien ja kiinteistöverotuksen luonne muuttuu hyvinvointialueuudistuksen myötä. Oletettavasti kiinteistöveron merkitys kuntien veropohjissa korostuu. Isännöintiliiton mielestä kiinteistöveron haarukan eli alarajan laskulla ja ylärajan nostolla, kunnat voisivat saada lisää liikkumavaraa verotuksen suunnitteluun.
Isännöintiliiton näkemyksen mukaan luonnos on kokonaisuudessaan hyvin tehty ja pääasiassa muutokset sekä perustelut ovat kattavat. Haasteena on tietyt vaikutusarvioihin liittyvät epävarmuudet, joiden poistaminen ilman jonkinlaista käytännön kokeilua ei liene mahdollista.
Suomen Isännöintiliitto ry
Tuomas Viljamaa
vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja, VTM
+358407235821
tuomas.viljamaa@isannointiliitto.fi
Isännöintiliitto, PL 1370, 00101 HELSINKI