Vaikuttaminen

Lausunnossa otettiin kantaa hallituksen esitykseen eräiden huoneistotietojärjestelmää koskevien lakien muuttamisesta.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi asuntojen palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovelvollisuus. Voimassa olevan pelastuslain mukaan velvollisuus varustaa asunto riittävällä määrällä palovaroittimia tai muita vastaavia tulipalosta varoittavia laitteita on asunnon haltijalla. Esityksen mukaan vastuu olisi jatkossa rakennuksen omistajalla eli esimerkiksi asunto-osakeyhtiön ollessa kyseessä yhtiöllä. Isännöintiliitto kannattaa esitettyä lakimuutosta ja pitää sitä asuinrakennusten yleisen turvallisuuden ja onnettomuustilanteiden ennaltaehkäisemisen kannalta positiivisena ja tärkeänä muutoksena.

Isännöintiliitto on kevään 2022 aikana vaikuttanut useisiin eri lainsäädäntö- ja politiikkaprosesseihin.

Isännöintiliitto pitää lain taustalla olevaa tavoitetta asunnottomuuden poistamisesta, jokaisen oikeudesta hyvään ja kohtuuhintaiseen asumiseen erittäin tärkeänä. Kannatamme tämän esityksen tavoitteita asumisneuvonnan laajentamisesta ja kehittämisestä eri asumismuotoihin sekä neuvonnan saavutettavuuden parantamista. Asumisneuvonnan kehittäminen on yksi hyvä konkreettinen keino osana asumisen ongelmien ehkäisemisen kokonaisuutta ja pidämme tämän lain säätämistä hyvänä askeleena kohti edellä mainittuja tärkeitä tavoitteita.  

Asumisen tietojen säilyttämisessä on käynnissä iso murros, kun suomalaisten asuntojen tietoja siirretään sähköiseen huoneistotietojärjestelmään. Muutos ruuhkauttaa isännöintiammattilaisten työtä.

Isännöintiliitto suhtautuu kokonaisuutena positiivisesti lakimuutokseen, joka selventää voimassa olevaa asunto-osakeyhtiölakia vastaavien etäosallistumista ja ennakkoäänestämistä koskevien säännösten tulkintaa. Isännöintiliiton näkemyksen mukaan muutos todennäköisesti edesauttaa etäosallistumismahdollisuuden tarjoamista yhtiökokouksissa. Toisaalta yhtiökokouksen järjestäminen ainoastaan etäyhteyksin (ilman kokouspaikkaa) ei yhtiöjärjestysmuutosvaatimuksesta johtuen välttämättä yleisty.  Keskeisin puute esityksessä on Isännöintiliiton näkemyksen mukaan se, että enintään 30 huoneiston suuruiset taloyhtiöt on esityksen mukaan rajattu AOYL 6.17a§:n 1 momentin soveltamisalan ulkopuolelle.

Isännöintiliiton näkemyksen mukaan luonnos on kokonaisuudessaan hyvin tehty ja pääasiassa muutokset sekä perustelut ovat kattavat. Haasteena on tietyt vaikutusarvioihin liittyvät epävarmuudet, joiden poistaminen ilman jonkinlaista käytännön kokeilua ei liene mahdollista.

Käynnissä oleva energiamurros koskee suomalaisia taloyhtiöitä laajalti. Isännöintiliitto on huolissaan taloyhtiöistä, joilla on vaikeuksia saada rahoitusta tarvittaville energiaremonteille ja perusparannuksille.

Strategiassa tulisi vielä nykyistä enemmän painottaa olemassa olevassa rakennuskannassa tehtävien energiatehokkuustoimien ja -remonttien merkitystä. Ilman mittavia energiatehokkuustoimia ja -remontteja olemassa olevassa rakennuskannassa asumisen sektorilla on mahdotonta päästä hiilineutraaliustavoitteeseen 2035. Asuntokanta uudistuu noin 1-2% vuosivauhdilla, joten pelkästään energiatehokkaalla uudisrakentamisella tavoitteisiin ei päästä.

Hiilijalanjäljen pienentämisessä olemassa olevassa rakennuskannassa tärkeää on valtion pitkäjänteinen tuki energiaremonteille, rahoituksen saatavuuden varmistaminen sekä ARA-tukien, valtion takausjärjestelmän uusimisen että pankkien vihreän lainoituksen avulla sekä matala kynnys hankkeiden toteuttamiselle eli hyvät tuki- ja neuvontapalvelut sekä materiaalit. Alan koulutuspohjan parantaminen, eli vastuullisuus- ja energiatehokkuusteemojen nostaminen kiinteistöalan ammattilaisten kouluttamisessa, luovat myös pohjaa vihreälle siirtymälle.

Isännöintiliiton näkemyksen mukaan ongelma on pääasiassa kulutusluottojen kautta velkaantumisessa eikä niinkään asumiseen liittyvissä luotoissa. Isännöintiliitto pitää erityisen tärkeänä, että korjaukseen tarkoitettuja asuntoyhteisöluottoja ei rajata. Käytännössä korjauslainan määrä suhteessa vakuuksiin on 50 prosenttia, mutta se voi tarvittaessa olla myös 70 prosenttia. Korjaustarpeiden kasvu on lähivuosina merkittävää muun muassa rakennusten energiatehokkuusvaatimusten mahdollisen kiristymisen myötä. Isännöintiliiton selvitysten mukaan taloyhtiöiden haasteet korjausrahoituksen saamiseen ovat kasvaneet. Tämä huomioiden on tärkeää, ettei mahdollinen uudiskohteita koskeva rajaus entisestään vaikeuta korjausten rahoittamista. Valtion on myös syytä pohtia uusia keinoja mahdollistamaan taloyhtiöiden korjaushankkeita ja rahoituksen saamista esimerkiksi asuntoyhteisöiden takauslainajärjestelmän uudistamisella sekä kotitalousvähennyksen laajentamisella osakkaille koskemaan myös taloyhtiöiden korjaushankkeita.