sinetöity kirjekuori ja leimasinToisen puolesta asiointiin tarvitaan valtakirja. Tässä ohjeessa on toimintaohjeet isännöinnille sekä valtakirjamallit erilaisiin valtuutuksiin.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä valtuutuksen asianmukaisuuteen silloin, kun joku haluaa rahapalautuksia muualle kuin osakkaan ilmoittamalle tilille (mm. pakote- ja rahanpesulain seuranta).

  • Mitä tietoja isännöitsijä voi antaa ilman valtakirjaa?

    Osakehuoneistoa koskevia tietoja voidaan antaa vain osakkeenomistajalle tai tämän edustajalle. Isännöitsijäntodistuksen voi antaa lisäksi myös osakkeiden panttioikeuden haltijalle sekä välitysliikkeelle, jolla on voimassa oleva huoneistoa koskeva välitystoimeksianto.

    Isännöintiliitto katsoo kuitenkin, että huoneiston vastikkeen määrän ja asunto-osakeyhtiön maksuyhteystiedot voi antaa kysyjälle.

  • Millainen valtakirja oikeuttaa asioimaan henkilön puolesta?

    Toisen puolesta voi asioida valtakirjalla. Valtakirja on vapaamuotoinen, mutta siitä on käytävä ilmi valtuuttajan nimi ja allekirjoitus (myös sähköpostissa annettu valtuutus riittää, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä ole syytä epäillä). Myös valtuutetun nimi on yleensä tarkoituksenmukaista kirjoittaa valtakirjaan, vaikka se ei avoimessa asianajovaltakirjassa ole välttämätöntä.

  • Mihin kaikkeen valtakirja oikeuttaa?

    Valtakirja voi koskea tiettyä toimea tai se voi olla avoin, jolloin valtuutus koskee kaikkea paitsi rahan nostamista pankista. Valtuutettu voi solmia tai päättää sopimuksia valtakirjan sisällön mukaisesti. Valtuutetulle voidaan antaa myös oikeus esimerkiksi saada huoneistoa koskevat laskut, jotta valtuutettu pääsee maksamaan ne.

  • Kauanko valtakirja on voimassa?

    Valtakirjaan voi määritellä myös voimassaoloajan. Jos päättymispäivää ei ole merkitty, valtakirja on voimassa toistaiseksi ja se päättyy ottamalla valtakirja pois valtuutetulta tai ilmoittamalla suoraan taloyhtiölle tai isännöintiin, että valtuutus ei ole enää voimassa. Valtuutus päättyy automaattisesti valtuuttajan kuolemaan.

  • Valtakirjaesimerkit henkilön puolesta asioimiseen

    Avoin valtakirja, esimerkki

    Avoin asianajovaltakirja

    Helsingissä, 4.2.2026

    *Matti Meikäläisen allekirjoitus*

    Matti Meikäläinen (010175-)

    Yksilöity valtakirja, esimerkki

    Valtakirja

    Valtuutan Minna Mallikkaan tilaamaan puolestani isännöitsijäntodistuksen ja saamaan kaikki tiedot koskien huoneistoani A12 asunto-osakeyhtiö Kivat Kämpät Oy:ssä. Valtakirja on voimassa 31.12.2026 saakka.

    Helsingissä, 4.2.2026

    *Matti Meikäläisen allekirjoitus*

    Matti Meikäläinen (010175-)

  • Kuka voi edustaa kuolinpesää?

    Kuolinpesää voi yhtiökokouksessa edustaa vain sellainen, jolla on valtakirja kaikilta kuolinpesän osakkailta. Isännöitsijäntodistuksen voi kuitenkin tilata ilman valtakirjaa kuka tahansa pesän osakkaista – hänen tulee vain osoittaa, että on osakkeenomistajan kuolinpesän osakas.

    Jos kuolinpesän osakkaat ovat hakeneet Maanmittauslaitokselta selvennyskirjausta, näkyvät kuolinpesän osakkaat huoneistotietojärjestelmän osakasrekisteristä. Yleensä selvennyskirjausta ei kuitenkaan haeta, ja tällöin kuolinpesän puolesta asioivan tulee esittää joko

    1. kopio perukirjasta osakasluetteloineen, tai
    2. (jos perunkirjoitusta ei ole vielä tehty) vainajan sukuselvitys ja kaikkien kuolinpesän osakkaiden allekirjoittama valtakirja.

    Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset, yleistestamentin saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Leski on joissain tilanteissa kuolinpesän osakas vain perunkirjoitukseen asti.

    Sukuselvityksen saa tilattua digi- ja väestötietovirastosta (jos vainaja on kuulunut väestörekisteriin tai rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan), evankelis-luterilaisen kirkon aluekeskusrekisteristä (jos vainaja on kuulunut evankelis-luterilaiseen seurakuntaan) tai ortodoksisesta seurakunnasta (jos vainaja on kuulunut ortodoksiseen seurakuntaan). Ulkomailla asuneen virkatodistusta voi tiedustella Suomen kyseisen maan suurlähetystöstä tai edustustosta. Sukuselvitys tulee esittää kaikista, joihin vainaja on elämänsä aikana kuulunut.

    Kuolinpesässä voi olla tuomioistuimen määräämä pesänhoitaja. Tällöin edustusoikeutta käyttääkseen pesänhoitajan tulee esittää tuomioistuimelta saatu pesänhoitajamääräys.

  • Valtakirja kuolinpesän puolesta asiointiin

    Valtakirja kuolinpesän puolesta asiointiin, esimerkki

    Valtakirja

    Valtuutamme Minna Mallikkaan edustamaan Matti Meikäläisen (010175-) kuolinpesää ja tekemään kaikki tarvittavat oikeustoimet kuolinpesän asioiden hoitamiseksi.

    Liitteenä kopio perukirjan osakasluettelosta.

    Helsingissä, 4.2.2026

    Kuolinpesän osakkaina:

    Marko Meikäläinen
    Marko Meikäläinen (010178-)

    Maarit Meikäläinen
    Maarit Meikäläinen (010181-)

    Essi Esimerkki
    Essi Esimerkki (010170-)

  • Milloin edunvalvoja saa asioida toisen puolesta?

    Edunvalvojan rooli perustuu aina joko Digi- ja väestötietoviraston tai käräjäoikeuden määräykseen.
    Edunvalvontavaltuutuksen täytyy olla kirjallinen, ja siinä tulee olla kahden todistajan allekirjoitus. Siinä tulee kertoa, että kyseessä on edunvalvontavaltuutus.

    Edunvalvontavaltuutuksesta on ilmettävä valtuuttaja, valtuutettu sekä se, milloin valtuutus tulee voimaan, ja asia, joita valtuutettu on oikeutettu hoitamaan. Edunvalvontavaltuutus on voimassa vasta, kun Digi- ja väestötietovirasto on vahvistanut sen.

    Edunvalvontavaltuutus lakkaa olemasta voimassa, kun valtuuttaja kuolee. Tämän jälkeen vainajan kuolinpesän edustaminen siirtyy kuolinpesän osakkaille.

  • Yritysten ja konkurssipesien edustaminen

    Konkurssipesässä ja kuolinpesässä voi olla tuomioistuimen määräämä pesänhoitaja. Tällöin edustusoikeutta käyttääkseen pesänhoitajan tulee esittää tuomioistuimelta saatu pesänhoitajamääräys.

    Osakeyhtiöiden yleisimmät edustamisoikeudelliset tiedot löytyvät PRH:n Virre -tietopalvelusta.