Tippuvatko syrjäseutujen kerrostalot kyydistä?

Käynnissä oleva energiamurros koskee suomalaisia taloyhtiöitä laajalti. Isännöintiliitto on huolissaan taloyhtiöistä, joilla on vaikeuksia saada rahoitusta tarvittaville energiaremonteille ja perusparannuksille.

Energiatehokkuuden parantaminen on ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi välttämätöntä. Myös kasvavat energiakustannukset kirittävät energiaremontteihin. Isännöintiliitto on huolissaan suomalaisten taloyhtiöiden jakautumisesta kahteen kastiin.

– Kannamme huolta taloyhtiöistä, joilla on vaikeuksia saada rahoitusta tarvittaville korjauksille. Tippuvatko ne kyydistä? Monissa taloyhtiöissä tuntuu olevan myös iso haaste saada aikaan oikea-aikaisia päätöksiä remonttien suhteen. Hallitukset tarvitsevat puolueetonta tietoa, ammattilaisia ja ammattimaista isännöintiä avukseen päätöksenteossa ja korjausten suunnitelmallisessa ennakoinnissa, toteaa Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva.

Rahoituksen ongelmat koskevat erityisesti muuttotappiopaikkakuntien taloyhtiöitä, joissa asuntojen vakuusarvo ei riitä riittävän taloyhtiölainan saamiseksi. Kuitenkin myös pääkaupunkiseudulla osa vanhemmista peruskorjaamattomista taloyhtiöistä on Isännöintiliiton selvitysten mukaan kohdannut vaikeuksia rahoituksen saamisessa remontteihin. Päätöksenteon haasteet koskevat koko maata.

– Kannamme huolta taloyhtiöistä, joilla on vaikeuksia saada rahoitusta tarvittaville energiaremonteille ja muille korjauksille. Tippuvatko ne kyydistä? kysyy Isännöintiliiton Mia Koro-Kanerva. Kuva: Adobe Stock.

Osakas voi vaikuttaa yhtiökokouksessa

Jos taloyhtiö ei saa lainaa remontteihin, joudutaan remontin rahoittaminen ratkaisemaan yksittäisten osakkaiden omilla lainoilla.

– Korjaamattomissa, syrjäisemmillä sijainneilla sijaitsevissa kohteissa osakkaat voivat itsekin olla melko vähävaraisia. Lainansaanti ei siis ole mikään itsestäänselvyys ja pahimmassa tilanteessa voi olla niin, ettei korjauksia yksinkertaisesti voida tehdä, Koro-Kanerva sanoo.

Jos oman taloyhtiön tilanne mietityttää, asia kannattaa ottaa esiin yhtiökokouksessa. Keskeisiä kysymyksiä ovat, onko taloyhtiötä hoidettu suunnitelmallisesti, onko isoja korjauksia tulossa, miten niitä suunnitellaan ja osataanko näistä raportoida selkeästi ja uskottavasti niin osakkaisiin kuin myös esimerkiksi pankkeihin päin. Hyvä työkalu on taloyhtiön pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelma, joka laaditaan tai päivitetään esimerkiksi viiden tai kymmenen vuoden välein laaditun kuntoarvion ja kuntotutkimusten pohjalta.

Valtiolta apua?

Isännöintiliitto näkee, että taloyhtiöiden rapistuminen on myös yhteiskunnallisesti huolestuttava ilmiö. Isännöintiliitto kannattaa esimerkiksi valtion takauslainajärjestelmän uusimista niin, että se sekä kannustaisi kaikkia taloyhtiöitä energiaremontteihin että tukisi nykyistä paremmin rahoitusvaikeuksissa olevia taloyhtiöitä.

– Ehdoton valtaosa taloyhtiöistä on Suomessa kansainvälisestikin arvioiden hyvässä kunnossa. Kuitenkin taloyhtiö, joka rahoitusongelmien vuoksi ei saa tarvittavia korjauksia tai esimerkiksi energiaremontteja tehtyä, voi ajautua ikävään kierteeseen. Se on taloyhtiön asukkaille todella hankala tilanne. Tämä tulisi huomioida asunto- ja energiapolitiikan suunnittelussa, koska se ehkäisisi myös alueiden eriarvoistumista ja energiaköyhyyden syntymistä Suomeen, Koro-Kanerva sanoo.

Lue lisää taloyhtiöiden remonttien rahoitustilanteesta Putkiremonttibarometrista

Lue lisää Isännöintiliiton toimenpide-ehdotuksia 18.5.2022 annetusta lausunnosta