Keskiviikkona 10.2. julkistettu Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tutkinta Isännöintiliitosta ja kuudesta isännöintiyrityksestä on saanut paljon julkisuutta. Jäsenten verkkotilaisuudessa torstaina 11.2. Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva ja puheenjohtaja Toivo Korhonen keskustelivat siitä, miten alan maine palautetaan ja sivulliset kärsisivät kohusta mahdollisimman vähän.
ASIAKASVIESTINTÄ MAINEKRIISISSÄ
Luottamuksen rakentamisessa avainsana on avoimuus. Yrityksen ja sen edustajien kannattaa avoimesti kertoa jäsenyydestä Isännöintiliitossa ja suhteestaan KKV:n tutkintaan esimerkiksi asiakastiedotteella.
VARAUDU YHTIÖKOKOUKSIIN
Yhtiökokoukset ovat hyvä paikka rakentaa luottamusta osakkaisiin. Varaa yhtiökokoukseen aikaa tietoiskulle isännöinnistä ja taloyhtiön ostamasta palvelusta. Varaudu myös kysymyksiin taloyhtiön palveluhintojen kehityksestä.
Isännöintiliitto suosittelee aina selkeää asiakasviestintää hinnoista, hinnoitteluperiaatteista ja sopimusasioista. Kuten Taloyhtiön hyvä hallintotapakin suosittaa, isännöintisopimus tulisi käydä läpi aina hallituskauden alussa, ja isännöintipalvelujen hintojen tulisi olla hallituksen jäsenten ja osakkaiden tiedossa.
Lataa esitysmalli isännöintisopimuksen esittelystä
Esitysmateriaalia yhtiökokoukseen (kirjaudu Mappiin)
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on tutkinut Isännöintiliittoa kilpailulain rikkomisesta keväästä 2017 lähtien. Keskiviikkona 10.2. KKV ilmoitti, että tulkitsee Isännöintiliiton rikkoneen kilpailulakia 2014–2017 muun muassa julkaisemalla tiedotteita, joilla otettiin kantaa isännöinnin hintoihin.
− Kyseessä on vasta epäily. KKV on tehnyt tutkintaa pitkään ja tullut tiettyyn lopputulokseen. He tekevät esityksen markkinaoikeudelle, joka tekee vasta päätöksen asiassa, Koro-Kanerva sanoi.
Isännöintiliitto katsoo, että KKV:n tulkinta kilpailulain rikkomisesta on virheellinen, vaikka hinnat on yleisellä tasolla mainittu yksittäisissä tiedotteissa.
− Kyse on ollut yleisluonteisesti hintatasoon ja laatutason parantamisen liittyvistä asioista, Koro-Kanerva sanoi.
Hän totesi, että tutkinnalla haetaan samalla rajaa sille, mikä on sallittua hintaan tai kannattavuuteen liittyvää puhetta ja mikä ei.
Isännöintiliitto on heti KKV:n tutkinnan alettua maaliskuussa 2017 ottanut käyttöönsä varovaisuusperiaatteen eikä puhu kustannustasosta ollenkaan. Liitto ei ota mitään kantaa kustannuksiin, kustannustasoon tai kannattavuuteen.
− On syytä tiedostaa, miten maailma on muuttunut. 1980-1990-luvuilla oli olemassa hintasuositukset, mutta nyt tilanne on toinen. Kaikenlainen hintakeskustelu myös paikallisesti yrittäjien välillä on kiellettyä, Korhonen muistutti.
Päätöstä odotetaan vuoden kuluttua
KKV:n esitys menee seuraavaksi markkinaoikeuden käsittelyyn. Isännöintiliiton käyttämä asiamies on arvioinut, että päätöstä sieltä voidaan odottaa aikaisintaan keväällä 2022.
Koro-Kanerva sanoi, että alan tulevaisuuden ja läpinäkyvyyden kannalta tutkinta on hyvä asia. Hän on kuitenkin pahoillaan sen aiheuttamasta mainehaitasta. Korhonen totesi, että myös isännöintiyrittäjänä tilanne tuntuu pahalta.
− Olemme tosi pahoillamme siitä, että nyt ollaan tässä tilanteessa. Pyydämme jäseniltä anteeksi ja teemme hartiavoimin töitä luottamuksen ja maineen parantamiseksi, Korhonen totesi.
Liitto panostaa osaamiseen ja vastuullisuuteen
Isännöintiliitto on jo ryhtynyt toimeen asioiden kehittämiseksi. Liiton johto on vaihtunut ja uusi strategia otettu käyttöön etuajassa. Siinä painotetaan muun muassa osaamisen kehittämistä ja vastuullisuutta.
Jäsenyrityksiä on ohjeistettu ja ohjeistetaan kilpailulakiin liittyvistä oikeista toimintatavoista esimerkiksi jäsenohjeissa ja koulutuksissa. Uudet hallituksen ja työryhmien jäsenet saavat kilpailulakia koskevat toimintaohjeet ja allekirjoittavat sitoumuksen noudattaa niitä.
Asioita kehitetään kuitenkin yhdessä. Sen vuoksi jokaisen isännöitsijän ja isännöintiyrityksen on hyvä pyrkiä lisäämään avoimuutta. Se voi näkyä arjessa esimerkiksi entistä parempana vuoropuheluna asiakkaan kanssa.
− Keskustellaan esimerkiksi siitä, mitä asiakkaan kanssa on sovittu ja mitä hän tarvitsee. Varmistetaan, että asiakas tietää mitä ostaa, Koro-Kanerva sanoi.
Koro-Kanerva ja Korhonen totesivat, että on luonnollista, että liitosta eroaminen voi tulla mieleen. Ainakaan vielä pohdinnat eivät olleet näkyneet eroilmoitusten kasvuna. Jokainen tekee ratkaisut itsenäisesti, mutta Koro-Kanervan mukaan nyt olisi entistä tärkeämpää pysyä yhtenä rintamana. Alan kehittäminen on jo lähtenyt vauhtiin ja siinä onnistutaan sitä paremmin, mitä enemmän puhalletaan yhteen hiileen.
− Toimialajärjestö voi vaikuttaa sitä paremmin, mitä enemmän sillä on jäseniä. Teemme työtä koko alan ja kaikkien yritysten puolesta, oli kyseessä sitten iso tai pieni yritys. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiölain muutos, johon otamme kantaa, liittyy kaikkiin alan yrityksiin, Koro-Kanerva sanoi.
− Hajaantuminen on huonoin asia, mitä voidaan tehdä. Meillä on tehty jo hyvää työtä ja uskon, että liittoon kuulumisen kautta jäsen saa paljon sellaista, mitä ei muuten saa. Minulla olisi viesti jäsenkunnalle: Käyttäkää harkintaa. Jos oikein ahdistaa, minulle voi myös soittaa, Korhonen totesi.
