Väestö harmaantuu, ja se muokkaa asumisen arkea jo lähivuosina. Suomeen pitää saada puoli miljoonaa esteetöntä asuntoa lisää vuosikymmenessä.
Suomi vanhenee ripeästi. Yli 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu kahdessa vuosikymmenessä. Valtion ja kuntien tavoitteena on, että ikääntyvät asuvat kotonaan mahdollisimman kauan.
Siksi valtio ja kunnat tukevat esteetöntä asumista monin tavoin. Tällä hetkellä esteettömiä asuntoja on reilut puoli miljoonaa eli vain viitisentoista prosenttia asuntokannasta. Tarve kaksinkertaistuu jo seuraavan kymmenen vuoden aikana. Pääosin muutos tehdään uudistamalla vanhoja asuinkiinteistöjä.
Seinäjoella Asunto Oy Viitalinnussa havahduttiin esteettömyyden tarpeeseen muutamia vuosia sitten. Vuonna 1973 valmistuneessa viisikerroksisessa talossa asui runsaasti ikäihmisiä, jopa alkuperäisiä osakkaita. Yhtiössä suunniteltiin mittavaa peruskorjausta putkiremontteineen, ja kiinteistö päätettiin samalla muokata esteettömäksi.
– Kerroin Viitalinnun hallitukselle, että tähän oli saatavissa jopa 45 prosenttia ARAn esteettömyysavustusta. Siellä innostuttiin asiasta. Tukiraha helpotti päätöksentekoa, Seinäjoen Isännöintikulman Satu Pouttu kertoo.
Vuosina 2018 ja 2019 talosta purettiin kolme vanhaa hissiä uusien tieltä, modernisoitiin ulko-ovet automaattisiksi, rakennettiin niille kynnyksettömät kulkuluiskat ja vaihdettiin yleisiin tiloihin liiketunnistimilla toimivat valot.
Automatiikkaa ja älytekniikkaa
Uudet hissit ovat vastapainottoman rakenteen ansiosta aiempia tilavammat, joten kulku pyörätuolilla tai rollaattorilla on
helpottunut. Hissien ovet avautuvat painikkeella. Rappujen automaattiovet avautuvat ulkoa tullessa tunnistelätkällä ja sisältä kulkiessa liiketunnistimella. Ovi avautuu myös avaimella. Rappujen sisäänkäynnille on valettu kulkuluiska, jonka pinta on karhennettu.
Isännöitsijä Satu Poutun mukaan asukaspalaute on ollut erittäin kiittävää. Tuttu kotitalo on senioriosakkaillekin nyt entistä käytännöllisempi.
Remonttien jälkeen ainoat negatiiviset kommentit liittyivät ajastuksiin. Tuolloin piti pohtia, kauanko ulko-ovi pysyy auki ja minkä ajan liiketunnistimella syttyvät valot palavat.
Taloyhtiö haki ARAn esteettömyysavustusta hissien automaattioviin, ulko-ovien automatiikkaan ja sisäänkäyntiluiskiin. Työt suunnitteluineen maksoivat 63 000 euroa, josta avustusta saatiin 28 000 euroa eli 45 prosenttia. Asuntoa kohti esteettömyys maksoi vajaat 900 euroa.
– Olen sitä mieltä, että remontti on tuonut arkeen suuren myönteisen muutoksen. Jo oviautomatiikka auttaa ihan kaikkia asukkaita. Näin vuosia sitten, miten rollaattorimummon kauppakassi levisi maahan, kun hän yritti kammeta painavaa ulko-ovea auki. Enää niin ei käy, Satu Pouttu toteaa.
Älytekniikka luo myös uusia kulkua helpottavia ratkaisuja. Toisessa seinäjokelaisessa kerrostaloyhtiössä, Asunto Oy
Ylisenhaassa, muutettiin vuonna 2020 ulko-ovet esteettömiksi ja älypuhelinsovelluksella ohjattaviksi. Asukas pystyy esimerkiksi avaamaan rappunsa alaoven mobiilisovelluksella myös etänä.
Järjestelmään on kehitteillä bluetooth-avaus. Sen valmistuttua ulko-ovi avautuu jo lähestyessä, kunhan asukkaalla on bluetooth-puhelin.
Porkkanaa ja keppiä
Valtio tukee asuinkiinteistöjen esteettömyyttä pääosin ARAn tukien kautta. Esimerkiksi esteettömyysavustusta myönnetään tänä vuonna kymmenen miljoonaa euroa.
Tukia voi hakea milloin tahansa, mutta jos rahapotti loppuu kesken, lisää on tarjolla vasta seuraavana vuonna. Vuoden 2021 kesäkuun puolivälissä esteettömyysavustusta oli myönnetty noin 3,9 miljoonaa euroa. Hakemusten määrä on noussut jatkuvasti. ARAn avustuksia haetaan ennen kuin työ aloitetaan.
Rahaporkkanan lisäksi valtio tarjoaa myös keppiä. Keväällä 2021 yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on tehnyt kaksi päätöstä, joissa asunto-osakeyhtiöiden on katsottu syrjineen vammaisia asukkaita, koska näille ei tarjottu esteetöntä kulkua.
Ensimmäisessä tapauksessa todettiin, että taloyhtiö oli syrjinyt vammaista, rollaattoria käyttänyttä asukasta, kun tälle ei ollut järjestetty esteetöntä ja turvallista sisäänkäyntiä yhtiössä tehtyjen töiden aikana. Ongelmia ja vaaratilanteita oli syntynyt ensin purkutöiden ja sitten salaojaurakan myötä.
Toisessa tapauksessa kunnan vammaispalvelu halusi asentaa asuintalon ulko-oveen luiskan ja avauslaitteen vammaista asukasta varten.
Kunta olisi maksanut kaikki mahdolliset kulut, myös laitteiston mahdollisen myöhemmän purkamisen. Taloyhtiö kieltäytyi. Lautakunta päätti, että yhtiö on syrjinyt asukasta vammaisuuden perusteella ja kielsi syrjinnän jatkamisen 10 000 euron sakon uhalla. Päätöksestä on valitettu.
Turvaa kulku remontin aikana
Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Valkama kertoo, että esteettömyyteen liittyviä asioita on hyvä huomioida aiempaa enemmän taloyhtiöiden päätöksenteossa.
Esimerkiksi korjaushankkeiden sopimuksiin kannattaa kirjata selvästi, että urakoitsija huolehtii esteettömistä kulkureiteistä.
Isännöitsijä voi ottaa esteettömyyden esille yhtiökokouksessa ja tapaamisissa taloyhtiön hallituksen kanssa. Kunkin yhtiön kohdalla on hyvä huomioida asukkaiden moninaisuus. Esimerkiksi iäkkäämmät ihmiset voivat hyötyä esteettömyydestä.
– Taloyhtiö voi periaatteessa kieltää muutokset muualla kuin osakkaan hallitsemissa sisätiloissa, mutta esteettömyyteen ja vammaisuuteen liittyvissä kysymyksissä pitää miettiä tarkkaan, jotta ei syyllisty syrjintään. Jos vaikkapa kunnan vammaispalvelu ottaa yhteyttä automaattioven tarpeen vuoksi, niin kannattaa kuunnella nöyrästi, Jenni Valkama kehottaa.
ARAn kolme tukimuotoa
ARA tarjoaa kolmea eri tukea asuinkiinteistön esteettömyyteen. Jos rakentaa hissin asuintaloon, jossa sellaista ei ole, voi saada hissiavustusta. Esteettömyysavustusta haetaan kulkua helpottaviin ratkaisuihin, kuten luiskiin ja automaattioviin. Molempiin saa tukea enintään 45 prosenttia kuluista.
Valtion tukemat vuokrataloyhteisöt eli ARA-asunnot voivat saada rahoitusta tilojen muuttamiseksi ikäystävällisiksi ja esteettömiksi. Apua myönnetään korkeintaan 16 000 euroa asuntoa kohti.
Teksti: Kimmo Luukkonen Kuvat: Krista Luoma