Isännöintijärjestelmissä käsitellään lähes 2,7 miljoonan taloyhtiöissä asuvan suomalaisen tietoja. Järjestelmien merkitys kasvaa entisestään, kun taloyhtiöiden tiedonantovelvoitteet kasvavat. Isännöintiliitto on huolissaan järjestelmäkentän keskittymisestä harvojen toimijoiden käsiin. ”Viime kädessä taloyhtiöt joutuvat maksumiehiksi, kun kilpailua järjestelmäkentällä ei kunnolla ole”, Isännöintiliiton Mia Koro-Kanerva sanoo.
Vuoden 2023 loppuun mennessä taloyhtiöiden osakeluettelot tulee siirtää Maanmittauslaitoksen ylläpitämään huoneistotietojärjestelmään, jonka jälkeen vastuu osakeluetteloiden ylläpidosta siirtyy Maanmittauslaitokselle. Lähivuosina huoneistotietojärjestelmään tuodaan myös keskeiset tiedot taloyhtiöiden taloudesta ja kunnossapidosta.
Vaikka taloyhtiöiden tärkeitä tietoja kootaan kansalliseen huoneistotietojärjestelmään, eivät taloyhtiöiden kaikki tiedot siirry sinne. Myös jatkossa isännöintijärjestelmä on se paikka, joka toimii isännöinnin ja kunkin taloyhtiön keskitettynä tietovarastona.
– Isännöintijärjestelmät ovat taloyhtiölle elintärkeiden tietojen kotipaikka ja mahdollistavat laadukkaan isännöinnin. Huoneistotietojärjestelmä tuo uusia tiedonantovelvoitteita taloyhtiöille, jolloin myös isännöintijärjestelmien ja toimivien rajapintojen merkitys kasvaa entisestään, Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva kuvaa.
Joutuvatko taloyhtiöt järjestelmäkentän vähäisen kilpailun maksumiehiksi?
Isännöintiliittoa huolestuttaa järjestelmäkentän keskittyminen. Isännöintijärjestelmätoimittajia on vain muutama – ja viime vuosina yrityskauppojen takia ala on keskittynyt entisestään.
Isännöintiliiton vuonna 2022 teettämän järjestelmäkyselyn mukaan selkeästi suurin osa ammattimaisesti isännöidyistä taloyhtiöistä hallinnoidaan Visman järjestelmissä. Visman markkinaosuus on kasvanut entisestään viime vuonna toteutuneen liiketoimintakaupan johdosta, jolloin Festum Software Oy:n Hausvise-järjestelmä päätyi osaksi Visman tytäryhtiötä.
– Kannamme huolta järjestelmäkentän keskittymisestä, koska vaikutusmahdollisuudet järjestelmien kehittämiseen ja hinnoitteluun pienenevät vaihtoehtojen puuttuessa.
Kansallisten tiedonantovelvoitteiden myötä nousevat järjestelmäkustannukset eivät saisi kasaantua vain isännöinnin ja taloyhtiöiden maksettaviksi. Viime kädessä taloyhtiöt ja niiden osakkaat joutuvat maksumiehiksi, jos kilpailua järjestelmäkentällä ei ole kunnolla, sanoo Mia Koro-Kanerva.
Isännöintiliiton mukaan isännöinnin järjestelmäkenttä kaipaa muutosta – vanhojen toimijoiden uudistumista ja uusien toimijoiden kiinnostusta alaa kohtaan. Isännöintiliiton kyselyn mukaan iso osa (38 %) isännöitsijöistä kokee, että nykyisestä isännöintijärjestelmästä ei löydy kaikkia tarvittavia toiminnallisuuksia. Kehitystarpeet koskevat nimenomaan tiedon liikkuvuutta, manuaalisen työn vähentämistä ja järjestelmän käytettävyyttä.
– Mahdollisuuksia järjestelmien ja yhteistyön kehittämiseksi on valtavasti. Myös uusia toimijoita tarvitaan alalle. On tärkeää, että myös taloyhtiöissä havahdutaan tietojärjestelmien tärkeään rooliin, Koro-Kanerva kannustaa.
Lue lisää
Tutustu Isännöintiliiton tekemään järjestelmäselvitykseen