Asukasuutinen

Sosiaaliset ongelmat taloyhtiöissä ovat lisääntyneet korona-aikana. Isännöintiin otetaan herkästi yhteyttä, jos naapuri häiritsee, vaikka monesti tilanteet eivät kuulu sen vastuulle.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö ovat laatineet ohjeet siitä, mitä täytyy ottaa huomioon korjaushankkeissa koronavirustilanteen aikana. Myös Isännöintiliitto oli mukana ohjeen valmistelussa.

Koronaepidemia mietityttää taloyhtiöissä: kannattaako nyt ryhtyä remonttiin vai onko hankkeita syytä lykätä, tai jopa pysäyttää alkavat hankkeet? Kotitalo pyysi ammattilaisia arvioimaan tilannetta.

Taloyhtiöiden korjausrakentaminen täytyy pitää käynnissä koronaepidemiasta huolimatta. Akuuttien kriisitoimenpiteiden lisäksi nyt on tärkeää edistää myös kauaskantoisia tukitoimia, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva. 

Koronaepidemialla on vaikutuksia talouteen – myös taloyhtiöiden talouteen. Kotitalo kertoo, että jo syksylle ennakoidaan neuvotteluja taloyhtiölainojen lyhentämisestä. Hankalassa taloustilanteessa asiantuntevan isännöinnin merkitys korostuu entisestään.

Yhtiökokouksia voi pian lykätä laillisesti, jos hallituksen esitys määräaikaisesta laista hyväksytään. Koronan aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi kevään yhtiökokouksia voi lakimuutosehdotuksen mukaan lykätä yli laissa määritellyn kuuden kuukauden määräajan. Isännöintiliitto kannattaa esitystä. Isännöintiliitto myös kannustaa pitämään yhtiökokouksia jo keväällä etäyhteyksien avulla niissä taloyhtiöissä, joissa se on mahdollista.

Putkiremontteja tehdään eniten 1960−70-luvuilla valmistuneissa taloyhtiöissä, mutta 1980-luvun rakennusten osuus on selvästi nousussa. Lähes 70 prosenttia taloyhtiöistä alkaa vasta suunnitella putkiremonttia, kun putket jo vuotavat.

Isännöitsijät arvioivat nyt taloyhtiön tilanteen ja valmiuden mukaan, miten yhtiökokous järjestetään koronarajoitusten aikana. Kokouksia pidetään etäyhteyksien avulla, jos taloyhtiön korjaus- tai taloustilanne sitä vaatii ja se on mahdollista osakkaille. Osa siirtää kokoukset suosiolla myöhäisempään ajankohtaan. Asia selviää Isännöintiliiton jäsenilleen tällä viikolla tekemästä kyselystä.

Hallitus on hyväksynyt lakiesityksen, joka velvoittaa taloyhtiöt lisäämään sähköautojen latausmahdollisuuksia. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian ja siihen liittyvät velvoitteet tulevat voimaan vuodesta 2021 lähtien. Isännöintiliitto pitää lakia liian tiukkana ja epämääräisenä.

Toisin kuin mediassa on kerrottu, Isännöintiliitto nimenomaan kannattaa kevään yhtiökokouksien pitämistä etäyhteyksien avulla. Kokouksen lykkäämistä kannattaa harkita lähinnä sellaisessa tilanteessa, jossa yhtiön ei tarvitse päättää isoista hankkeista ja osakkailla on isoja vaikeuksia osallistua kokoukseen etäyhteyksien avulla.

Isännöintiliiton tuottama Kotitalo palkittiin Editkilpailussa vuoden asiakasmediana. Tuomariston mukaan Kotitalo tarjoaa oleellista tietoa taloyhtiöille, niin isännöintiin ja hallitustyöhön kuin kaikille osakkaille ja asukkaillekin.

Isännöintiliitto ja Kotitalo ovat koonneet sivuilleen kaikille avointa tietoa koronaviruksen vaikutuksesta taloyhtiöihin. Päivittyvät artikkelit vastaavat kysymyksiin, joita poikkeustilanteeseen liittyy.

Koronavirus aiheuttaa huolta ja kysymyksiä myös taloyhtiöissä. Kotitalo kertoo mm. mitä tarkoittaa kotikaranteeni, voiko pyykkitupaa käyttää ja miten käy saunavuorojen.

Kun taloyhtiö hakee remonttilainaa, pankki haluaa varmistua siitä, että yhtiössä on asukkaita ja vastikkeenmaksajia vielä lainan loppupäässäkin. Näin varmistetaan, että laina maksetaan takaisin. Taloyhtiöiltä vaaditaan lainanhaussa useita selvityksiä, kertoo Kotitalo. 

Taloyhtiöiden huoneistokohtaiset vesimittarit ja kulutukseen perustava laskutus tulevat lokakuussa lain mukaan pakollisiksi. Mitään radikaalia muutosta kuitenkaan ei tapahdu hetkessä. Suomalaiseen asunto-osakeyhtiömalliin hankalasti sovitettava EU:n energiatehokkuusdirektiivi vaatii kansallista poikkeamaa, jotta huoneistokohtainen vesilaskutus toimii taloyhtiöiden arjessa. Huoneistokohtaisten vesimittareiden asentamiselle tarvitaan kuitenkin ehdottomasti pitkä siirtymäaika, sanoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Laura Lithenius.

Valtio on varautunut takaamaan asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainoja jo viiden vuoden ajan 100 miljoonalla eurolla vuosittain, mutta takausta ei ole myönnetty kertaakaan. Syynä on se, ettei sitä ole haettu kertaakaan, kertoo Kotitalo.