Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2035. Voimme perustellusti sanoa, että ilman isännöitsijöiden panosta emme saavuta tuota tavoitetta. Isännöitsijöiden vaikutus on siis tulevina vuosina suuri myös koko Suomen kannalta.
Asumisen osuus keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä on reilu neljännes. Yksittäisellä isännöitsijällä on mahdollisuus pienentää monen asukkaan hiilijalanjälkeä merkittävästi, jos hän edistää energiaremontteja useammassa taloyhtiössä.
Myös muilla toimenpiteillä voi saada aikaan paljon säästöä energiassa, kustannuksissa ja hiilipäästöissä: remonttien, kuten lämmöntalteenottojärjestelmän tai aurinkopaneelien asentamisen tai ikkunoiden tai ovien eristyksen parantamisen ohella vaikkapa vain lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän säädöllä voi saada aikaan hyötyä.
Isännöitsijä vaikuttaa keskimäärin noin 20 taloyhtiössä. Olivatpa toimet millaisia tahansa, isännöitsijän mahdollisuus pienentää hiilijalanjälkeä asumisessa on paljon isompi kuin keskivertosuomalaisen.
Kannustimet kunnossa energiaremontteihin
Kannustimet energiaremontteihin ovat tällä hetkellä kunnossa sekä taloudellisesti että ilmaston näkökulmasta.
Taloudellisesti energianhinnan nousu on ollut 2020-luvulla varsin nopeaa. Venäjän sota Ukrainassa nostaa fossiilisten polttoaineiden hintoja entisestään. Jo ennen sotaa kaukolämmön hinnannousu esimerkiksi Helsingissä kannusti taloyhtiöitä ennätykselliseen vauhtiin maalämpöhankkeissa.
Taloudellisista kannusteista myös valtion tuki energiaremontteihin on nyt kunnossa. ARAn tuki energiaremontteihin on auttanut taloyhtiöitä hankkeiden toteuttamisessa, mutta epäily tukirahojen loppumisesta on aiheuttanut myös epävarmuutta kentällä. Kehysriihessä huhtikuussa 2022 saatu päätös ARA:n energia-avustusten nostamisesta poisti epävarmuuden hetkeksi. Me Isännöintiliiton asiantuntijat pyrimme vaikuttamaan siihen, että ARA:n riittävä tuki energiaremonteille vakiintuisi eikä epävarmuutta tukirahojen riittävyydestä enää tarvitsisi kokea taloyhtiöissä. Tulevaisuusinvestointeihin on tärkeä varata rahaa tiukassakin taloustilanteessa.
Ilmastonmuutoksen näkökulmasta energiaremonttien ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisen tarpeellisuutta tuskin tarvitsee perustella. Kansainvälinen tutkijayhteisö pystyy tuskin enää selvemmin sanomaan, että meillä on kiire tehdä kaikki voitava, jotta pystymme hillitsemään ilmastonmuutosta. Energiaremonttien ja muiden ilmastotoimien toteuttamisen vaivalloisuus on varsin pientä suhteessa niihin ongelmiin, joita ilmaston lämpeneminen aiheuttaa.
Mistä apua toteuttamiseen?
Hommaa siis riittää energiaremonteissa. Mutta uuden tekeminen ei aina ole helppoa. Isännöintiliiton Mappi-palveluun on koottu paljon tietoa ja apua energiaremonttien toteuttamiseen.
Myös kunnilla ja kaupungeilla on neuvontaa remonttien toteuttamiseen. Helsingin kaupungin energianeuvonnan sivuilta saa hyödyllistä tietoa, vaikka taloyhtiö ei Helsingissä sijaitsisikaan.
Isännöintiliitossa tavoitteenamme on kehittää lähivuosina omia materiaalejamme energiaremonttien toteuttamisen tueksi – tarjota siis isännöitsijöille entistäkin parempaa tukea näissä asioissa. Olemme mukana myös Motivan koordinoimassa Talotekniikan viestintäfoorumissa. Yhteisellä viestinnällä on tarkoitus levittää tietoa siitä, että aina energiatehokkuuden parantaminen ei tarkoita isoja toimenpiteitä vaan pienemminkin pääsee liikkeelle. Viestimällä, vaikuttamalla ja arjen työssä auttamalla pyrimme tekemään oman osamme talkoissa.
Energiaosaamisesta kilpailuetua tai jopa vientivaltti?
Isännöintiyrityksen näkökulmasta ajattelen, että alalla on myös paljon mahdollisuuksia erottua ilmastotoimien ja energiatehokkuuden osaajana. Se voisi olla myös tapa houkutella uusia osaajia alalle tai omaan isännöintiyritykseen. Vastuullinen toiminta ja työ hiilineutraalin Suomen eteen tuo isännöitsijän työhön jälleen lisää merkityksellisyyttä.
Jos kehittäminen kiinnostaa oikein isolla kädellä, on siihen tarjolla myös rahoitusta. Ympäristöministeriön Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman puitteissa on haettavissa kehitysrahaa myös isännöintialalle. Tavoitteena on vauhdittaa kiinteistö- ja rakentamisalan ilmastonmuutosta torjuvien ja vähähiilisyyttä tukevien teknologioiden, palveluiden ja toimintamallien käyttöönottoa. Käytännössä ohjelman kautta ohjataan EU-rahaa rakennetun ympäristön ilmastotyöhön Suomessa.
Tukea saa myös alan osaamisen vientiin. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustajaeukko sanoakseen, että energiaosaamista maalämmön ja hiilineutraalin kaukolämmön osalta tarvitaan monissa Euroopan maissa lähivuosina rutkasti, kun Saksa ja kumppanit pyrkivät eroon Venäjän kaasuriippuvuudesta. Jos siis kasvuhaluja riittää, niin tarvetta suomalaiselle osaamiselle energiaremonttien saralla voisi hyvin olla ulkomaillakin.
Isännöitsijällä on siis paljon mahdollisuuksia tehdä töitä ilmastoystävällisemmän Suomen eteen – parantaa maailmaa konkreettisilla teoilla. Aikamoista supersankarihommaa, ajattelen minä.
Lue lisää
ARA:n energia-avustuksia tarjolla viime vuotta enemmän
Mappi-jäsenpalvelun energia ja ilmasto-osiosta saat paljon konreettista apua energiaremonttien tekemiseen
Helsingin kaupungin energianeuvonta auttaa energiaremonteissa Helsingissä
MIKÄ ENERGIAREMONTTI?
- Energiaremontilla tarkoitetaan muutosta, jolla olemassa olevan rakennuksen, kuten kerrostalon, käytön hiilijalanjälkeä pienennetään.
- Energiaremontti ei tarkoita pelkästään lämmitysmuodon vaihtamista ilmaston kannalta parempaan vaihtoehtoon, vaan siihen kuuluvat myös muut energian kulutuksen pienentämiseen ja energian tuottamiseen taloyhtiössä liittyvät ratkaisut. Tällaisia ratkaisuja ovat esimerkiksi ikkunoiden vaihtaminen energiatehokkaampiin, poistoilman tai jäteveden lämmön talteenottotekniikan asentaminen tai lisälämmöneristys julkisivu- tai kattoremontin yhteydessä.
- Energia- ja kustannussäästöä voi saada aikaan myös vain tarkistamalla laitteistojen säädöt niin, ettei energiahukka peri.