Tekoäly on kuin maksalaatikko, osa tykkää, osa ei ja osa nyppii rusinat pois. Yhtä paljon kuin maksalaatikko kuuluu suomalaisiin klassikkoruokiin, tekoäly tulee kuulumaan nykypäivän ja tulevaisuuden työelämään – halusi tai ei (väitän minä). Tekoälystä puhutaan paljon. Välillä tuntuu, että muusta ei puhutakaan. Olen huomannut, että osassa jo sana ”tekoäly” aiheuttaa ärtymystä tai ähkyn tunnetta, toiset taas suhtautuvat innolla. Mitä sitten tekoälystä pitäisi ajatella ja miten sitä voisi omassa työssään hyödyntää? Tekoäly viestinnän sparraajana Isännöintiliitossa tekoäly on osa työarkea ja jokainen käyttää sitä omassa työtehtävässään parhaalla mahdollisella tavalla. Hyviä käytäntöjä ja tapoja käyttää jaamme myös aktiivisesti yli tiimirajojen. Omassa työssäni viestinnässä käytän tekoälyä päivittäin työnteon apuna, esimerkiksi sparraajana, ajatusten jäsentäjänä ja yhteenvetojen tekijänä. En useinkaan saa valmista tekstiä, mutta saan uusia näkökulmia ja ideoita tai vahvistuksen omalle ajatukselleni. Tekoäly ei korvaa viestijän työtä, koska tekoälyltä puuttuu meidän tunteemme, tapamme tulkita asioita ja yhdistää menneisyys ja nykyisyys tarinoiksi. Tekstejämme leimaa persoonallisuus ja monipuolinen kieli, mikä tekee teksteistämme uniikkeja. Tekoäly ei myöskään yleensä tee kirjoitusvirheitä, asiavirheitä kyllä. Mutta mikään teksti ei ole mielenkiintoista, ellei siinä ole hieman rosoa, joskus jopa kirjoitusvirhettä, joka sytyttää jonkinlaisen tunteen. Pääsen lempisanontaani: ei täydellisyys ole mielenkiintoista vaan tulkinta ja tarinat ovat. Ja tässä me viestijät olemme mielestämme tosi hyviä. Case: Näin syntyi Isännöintiliiton ensimmäinen tekoälyartikkeli Viestintätiimissämme tutkimme aktiivisesti tekoälyn soveltamista työtehtäviin ja jaamme kokemuksia. Julkaisimme hiljattain ensimmäisen nettiartikkelin, joka tehtiin tekoälyn avulla. Taustalla oli asiantuntijawebinaari arvonlisäveron erityiskysymyksistä. Halusimme tiivistää webinaarin keskeiset asiat artikkeliin, jonka luettuaan pystyi halutessaan katsoa vielä webinaarin tallenteen. Prosessi meni niin, että webinaari nauhoitettiin, siitä tehtiin transkriptio, jonka jälkeen ChatGPT:tä pyydettiin tekemään siitä meidän viestintäämme sopiva artikkeli. Joidenkin muokkausten ja uudelleen määrittelyjen jälkeen saimme sopivan version, jonka asiantuntija vielä tarkasti. Artikkelin alussa on selvästi kerrottu, että se on tekoälyn tekemä. Pääset lukemaan artikkelin täältä Huomasitko heti, että artikkeli oli tekoälyn tekemä? Mitä mieltä olit tekstistä? Kokeilusta innostukseen En innostunut tekoälystä heti – en saanut kiinni, mistä aloittaa. Kun lopulta kokeilin, kiinnostus kasvoi nopeasti. Koulutusten ja kokeilujen myötä loin jopa tekoälyagenttimaisen automaation, joka lähetti minulle raportteja kiinnostavista aiheista. Pian raportteja tuli ovista ja ikkunoista, sähköposti kilkatti jatkuvasti uudesta raportista ja siinä kohtaa oli pakko painaa jarrua. Huomasin, että peruskäytön hallitseminen on hyvä alku ennen kuin tekee monimutkaisempia automaatioita. Toiminnalla on myös hyvä olla jokin järkevä ja mietitty tarkoitus. Oma vinkkini onkin, että lähde kokeilemaan, vaikka ihan pienin askelin! Kohti isännöinnin tekoälyagentteja? Tekoäly ja automaatio ovat yhä vahvemmin osa myös isännöintialaa. Yhtä tärkeää kuin on pysyä kärryillä lakimuutoksista, on pysyä mukana tekoälykehityksessä. Isännöintiliitossa haluamme tukea jäseniämme tässä ja keväälle on tulossa ihan uutta koulutusta tekoälystä sekä Digiseminaari. Pysy kuulolla! Joko huomasit marraskuun alussa olevan Digiaamun? Ilmoittaudu mukaan täältä. Kiinnostaisi kuulla, että miten sinä hyödynnät tekoälyä työssäsi? Mielelläni vaihdan ajatuksia aiheesta! PS. Tämä blogi on kirjoitettu tekoälyn kanssa sparraillen. Aloittaminen oli jälleen vaikeaa, joten käytin ChatGPT:n sanellinta apuna. Kun pääsin lopulta vauhtiin, tekstiä oli yli 8 000 merkkiä ja piti karsia kovalla kädellä. Tiivistämisessä käytin myös apuna tekoälyä. Tosin olin jälleen sen kanssa eri mieltä siitä, mitä pitäisi jättää ja mitä poistaa, joten lopulta muokkasin itse lähes koko blogin.
