Asukasuutinen

Eduskunta palaa lomalta syyskuun alussa, jolloin käynnistyy asuntopolitiikan syksy täydellä teholla. Taloyhtiöiden ja asukkaiden näkökulmasta syksyn asialistalla on useita merkittäviä asioita, kuten energia-avustusten kohtalo. Myös suomalaisille merkittävä rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistaminen etenee EU-tasolla. 

Hallituksen EU-direktiiviä tiukempi lakiluonnos sähköautojen latausmahdollisuuksista voi pahimmillaan johtaa siihen, että taloyhtiöt jättävät tärkeät korjaukset kustannussyistä tekemättä. Ehdotus ei myöskään ota riittävästi huomioon alueellisia eroja.

Budjettiriihen tuoreissa päätöksissä on kuitenkin kirjaus siitä, että Investointiohjelman Puhtaan energian Suomi kärkihankkeet kokonaisuudesta osoitetaan 10 milj. euron valtuus julkisen liikennesähkön ja -kaasun lataus- ja tankkausinfrastruktuurin edistämiseen sekä 9,5 miljoonaa euroa asuinrakennusten latausinfra-avustuksiin.

Kiinnostus sähköautojen latauspisteitä varten myönnettävään tukeen on ollut kasvussa taloyhtiöissä. ARAn myöntämää tukea on jaettu jo 32 paikkakunnalle, mutta jaettavaa pitäisi riittää loppuvuodeksikin.

Hallitus on hyväksynyt lakiesityksen, joka velvoittaa taloyhtiöt lisäämään sähköautojen latausmahdollisuuksia. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian ja siihen liittyvät velvoitteet tulevat voimaan vuodesta 2021 lähtien. Isännöintiliitto pitää lakia liian tiukkana ja epämääräisenä.

Isännöintiliiton Energiabarometrin tulokset osoittavat, että erityisesti taloudelliset tekijät jarruttavat energiatehokkuustoimenpiteitä taloyhtiöissä.

Puolet taloyhtiöiden tulipaloasunnoista oli ilman toimivia palovaroittimia vuosina 2016–2020, kertovat pelastustoimen tilastot. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön keväällä julkaisemasta tutkimuksesta käy ilmi, että vuokrataloasunnoissa peräti 70 prosentissa oli puutteita palovaroittimissa.  Taloyhtiöt voivat lisätä merkittävästi asukkaidensa turvallisuutta ja pelastaa ihmishenkiä asennuttamalla kaikkiin asuntoihin palovaroittimet ja pitämällä ne toimintakunnossa. Isännöintiliitto on mukana kampanjassa, jonka tavoitteena on saada kaikkiin asuntoihin toimivat palovaroittimet.

Kun taloyhtiö hakee remonttilainaa, pankki haluaa varmistua siitä, että yhtiössä on asukkaita ja vastikkeenmaksajia vielä lainan loppupäässäkin. Näin varmistetaan, että laina maksetaan takaisin. Taloyhtiöiltä vaaditaan lainanhaussa useita selvityksiä, kertoo Kotitalo. 

Yli 2,7 miljoonaa suomalaista asuu taloyhtiöissä. Moni ensi kertaa taloyhtiöön muuttava nuori ei tunne taloyhtiön toimintatapoja sekä mistä apua saa mihinkin asumisen pulmaan. Miten puhdistetaan lattiakaivo, miten sulatetaan jääkaappi, mitä seuraa siitä, jos pitää ikkunaa pakkasella pitkään auki, tai mitä pitää tehdä, jos vuokra tai vastike meinaa jäädä maksamatta? Isännöintiliitto tarjoaa ratkaisuksi asumisen taitojen opetusta eri koulutustasoilla.

Taloyhtiöiden energiatehokkuutta voisi olla mahdollista parantaa peruskorjausten valtiontakauksen avulla, esittää Isännöintiliitto. Jotta valtiontakaus oikeasti helpottaisi taloyhtiöitä korjausten aloittamisessa, täytyy takauslainajärjestelmää kehittää monin tavoin. 

Terveys ja turvallisuus ovat etusijalla, kun koronavirus aiheuttaa edelleen poikkeusoloja ympäri maata. Isännöintiliitto suosittelee edelleen etäyhteyksien käyttöä, kun taloyhtiöissä kokoustetaan.

Kauppalehti uutisoi maanantaina 22.4. keravalaisesta taloyhtiöstä, joka oli jättänyt konkurssihakemuksen. Taloyhtiöiden mahdolliset konkurssit eivät ole vain syrjäseutujen ongelma vaan ongelmiin voi ajautua myös pääkaupunkiseudulla.

Korjausvelka on Suomessa todellinen ongelma. Isännöintiliiton tuoreen Talousbarometrin mukaan 38 prosenttia isännöitsijöistä näkee, että heidän hallinnoimissaan taloyhtiöissä on keskimäärin tehty liian vähän korjauksia. Yleisin syy tähän on osakkaiden haluttomuus edistää taloyhtiöiden remontteja.

Maalämpö on noussut kiinnostavimmaksi lämmitysmuodoksi taloyhtiöille, selviää Isännöintiliiton Energiabarometrista. Suomessa on nojattu pitkään keskitettyihin lämmitysratkaisuihin eli kaukolämpöön. Nyt käynnissä olevan energiamurroksen myötä siirrytään kohti erilaisia hybridilämmitysratkaisuja, ennakoi toistamiseen toteutettu Energiabarometri. Erityisesti maalämpö koetaan kustannustehokkaaksi ja ekologiseksi.

Etenkin muuttotappioalueiden taloyhtiöiden on vaikea tehdä tarvittavia korjauksia rahoituksen puuttuessa. Isännöintiliitto ehdottaa, että kotitalousvähennys laajennettaisiin myös taloyhtiöiden remontteihin.

Taloyhtiöiden huoneistokohtaiset vesimittarit ja kulutukseen perustava laskutus tulevat lokakuussa lain mukaan pakollisiksi. Mitään radikaalia muutosta kuitenkaan ei tapahdu hetkessä. Suomalaiseen asunto-osakeyhtiömalliin hankalasti sovitettava EU:n energiatehokkuusdirektiivi vaatii kansallista poikkeamaa, jotta huoneistokohtainen vesilaskutus toimii taloyhtiöiden arjessa. Huoneistokohtaisten vesimittareiden asentamiselle tarvitaan kuitenkin ehdottomasti pitkä siirtymäaika, sanoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Laura Lithenius.