Maailmalla kuohuu. Sodat ja erilaiset konfliktit tulevat uutisista iholle. Globaalit kriisit, Suomen julkisen talouden tilanne, rakentamisen ja korjausrakentamisen hyytyminen ja työttömyys luovat epävarmuutta, ja kuluttajien luottamus horjuu. Nuorten tulevaisuudenusko on koetuksella.  

Yhteiskuntaa, taloyhtiöitä ja asukkaiden elämää koskettavat muutokset heijastuvat myös isännöintiin ja laajemmin asumiseen toimintaympäristön muuttuessa. 

Taloyhtiöiden tehtävät ovat monimutkaistuneet, lainsäädäntö on kehittynyt ja digitalisaatio muuttaa asumisen tarpeita ja rakenteita. Samalla väestö ikääntyy, alueet eriytyvät ja energiatehokkuudelle asetetaan yhä kovempia vaatimuksia niin Euroopan unionissa kuin kansallisesti. Nämä muutokset näkyvät suoraan taloyhtiöissä ja siten myös isännöinnin työssä.  

Isännöinnille asetetaan paljon toiveita ja sitä kohtaa eräänlainen kaksoishaaste. Osaamisvaatimukset ja isännöinnin tehtävät laajenevat. Samaan aikaan palveluiden kysyntä kasvaa ja keskittyy kasvukeskuksiin. 

Tulevaisuudessa isännöinnin odotetaan olevan entistä enemmän ennakoivaa ja asukaslähtöistä. Odotetaan, että isännöinti tukee asumisrauhaa, puuttuu häiriöihin oikea-aikaisesti ja huomioi erilaiset elämäntilanteet. Kyseessä on vaativa projektipäällikön tehtävä, jossa tarvitaan monipuolista osaamista. Teknisten ja hallinnollisten tehtävien ohella sosiaalisen isännöinnin merkitys ja siihen liittyvät tarpeet kasvavat.  

Julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan kohdistuneet säästöt heijastuvat aiempaa enemmän myös isännöintiin mm. ikääntyvien, muistisairaiden ja päihdeongelmaisten asukkaiden avun tarpeen ja neuvonnan kasvuna. Tämä vaatii isännöinniltä osin uudenlaista osaamista ja sen kehittämistä, jotta asukkaiden palvelutarpeisiin ja huoliin on mahdollista vastata.  

Kysyimme liiton jäsenraadilta sosiaalisesta isännöinnistä ja siihen liittyvistä kokemuksista.  

Asukkaiden ikääntymiseen, muistisairauteen, mielenterveyshaasteisiin ja päihteisiin liittyvät asiat näkyvät isännöinnin työssä aiempaa enemmän. Asukkaiden ja naapureiden yhteydenotot näiden osalta ovat lisääntyneet, mikä lisää erilaisten selvitysten tekemistä ja tuo siten lisätyötä.  

Raatimme nosti esiin isännöinnin tekemät huoli-ilmoitukset esimerkiksi ikääntyneistä asukkaista. Niitä tehdään aiempaa enemmän. Isännöitsijät kokevat, että heidän työtään helpottaisi, jos he saisivat myös tiedon siitä, että vastaanottaja on saanut huoli-ilmoituksen ja ryhtynyt myös tarvittaviin toimiin. Isännöitsijät kokevat työn kuormittavuuden jonkin verran kasvaneen.  

Maan hallitus valmistautuu kautensa viimeiseen varsinaiseen kehysriiheen heikossa taloustilanteessa. Talouskasvua ja työllisyyttä pitäisi pystyä vahvistamaan. Samaan aikaa hyvinvointialueilla katsotaan valtion suuntaan, josko sieltä tulisi kaivattua lisärahoitusta kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseksi.

Palveluiden riittävyys ja saatavuus alueilla varmistetaan hyödyntämällä tehokkaasti julkisia ja yksityisiä palveluita sekä järjestöjen tuottamia palveluita ja kehittämällä esimerkiksi soveltuvia digipalveluita. Tämä on välttämätöntä, jotta kuormitus ei valu tarpeettomasti isännöintiin.  

Kirjoittaja: Anu Tuovinen

Isännöintiliiton yhteiskuntasuhdepäällikkönä vastaan liiton yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Käyn vuoropuhelua päättäjien ja sidosryhmien kanssa isännöinnille merkityksellisistä asioista, ja autan päättäjiä ymmärtämään alan tarpeita.

Katso kaikki artikkelit kirjoittajalta Anu Tuovinen

Kirjoita kommenttiHienoa, että haluat jakaa omia kokemuksiasi! Pysy kuitenkin asiassa ja huomioi, että kommenttien tulee liittyä blogikirjoituksen aihepiiriin. Karsimme etukäteen mm. kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt.