Miksi asukkaista ja osakkaista tuntuu, että isännöinti ”ei tee mitään”? Miksi taloyhtiön hallitukseen on vaikea löytää uusia jäseniä? Miksi asukkaat eivät hoida vastuitaan? Miksi remontista nousee kapina? Syitä on monia, mutta yksi todennäköinen on pätkivä yhteys. Asukkaat eivät kuule taloyhtiöstään tarpeeksi, jotta he kokisivat yhteisön omakseen ja osaisivat toimia. Kun ei ole tietoa, kysytään tekoälyltä, kaverilta tai ihan vain oletetaan. Aukot tiedoissa ruokkivat väärinkäsityksiä, kyräilyä ja välinpitämättömyyttä. Hyvään hallintoon kuuluu hyvä tiedonkulku, mutta sen laatua voi olla vaikea hahmottaa komentosillalta. Isännöintiliiton ja Kiinteistöliiton yhteisessä Isännöinnin laatu 2025 -tutkimuksessa hallitusten jäsenet olivat kaikessa tyytyväisempiä isännöintiin kuin osakkaat. Hallitushan pysyy helposti kärryillä, mutta pitävätkö he osakkaita ajan tasalla? Asukasviestintään riittää maalaisjärki, kunhan joku suostuu sen käyttäjäksi Vaikka viestintä onnistuu maalaisjärjellä, se ei hoidu, jos kukaan ei tee mitään. Tietoa on helppo jakaa digitaalisten taloyhtiöpalveluiden ja isännöintijärjestelmien kautta, mutta jonkun on mietittävä, mitä, keille ja milloin lähetetään. Mahdollisesti myös laadittava itse viestit. Jos taloyhtiön hallituksesta löytyy joku kantamaan vastuuta tästä pitkäjänteisesti, hyvä. Vapaaehtoistyö sitouttaa ja palkitsee, ainakin osaa meistä. Tavallisesti viestinnästä on kuitenkin sovittava tarkemmin isännöinnin ja hallituksen kesken. Viestinnästä sopiminen Sopiminen lisää todennäköisyyttä, että joku ottaa kopin viestinnästä. Isännöinnin ja hallituksen on hyvä sopia: Kuka isännöinnissä tai hallituksessa vastaa mistäkin asukasviestinnän osa-alueesta eli laatii ja lähettää viestit Mitä kanavia käytetään Mistä viestitään ilman erillistä sopimista Milloin viestitään (viestinnän vuosikello ja muut aikataulut) Budjetti (esimerkiksi työaika-, ohjelmisto-, kopio- ja posti-/jakelukulut Asukasviestinnän osa-alueita ovat: Yleinen opastava ja vahinkoa ehkäisevä viestintä, kuten lakimuutokset, huolto- ja kunnossapitovastuut, lajittelu, naapurien huomiointi Taloyhtiön hallituksen päätökset ja tilannetiedotteet Taloyhtiön omat ohjeet, kuten yhteisten tilojen ja pihan käyttö Vain tiettyä tai tiettyjä asuntoja koskevat asiat Talkoot ja keskustelutilaisuudet Viestintäsuunnitelma ja toteutus Yksinkertaisimmillaan viestinnän vuosisuunnitelma on taulukko, jossa on kolme saraketta: kuukausi, aihe ja vastuuhenkilö. Toteutuksessa auttavat tiedotepohjat, joita voi kirjoittaa puolivalmiiksi etukäteen. Katso myös: Viesti+ tarjoaa isännöinnin käyttöön valmiit tiedotteet asumisen eri tilanteisiin Hyvä käytäntö on ottaa hallituksen kokouksen esityslistalle viimeiseksi kohta, jossa tarkistetaan ajankohtaiset asukas- ja osakasviestintätarpeet ja viestintäsuunnitelma. Kysymyksiä pohdittavaksi hallitukselle ja isännöinnille Viestinnän merkitystä taloyhtiössä voi pohtia esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla: Mitä voimme tehdä, että asukkaat hoitavat asuntojaan oikein (puhdistavat lattiakaivot, eivät kaada ruokaa viemäriin ja imuroivat ilmaventtiilit)? Mitä voimme tehdä, että asukkaat eivät haaskaa yhteistä rahaa lotraamalla lämmintä vettä, tuulettamalla patterit hohkaten jne.? Miten voimme lisätä kiinnostusta lajitteluun ja yhteisten tilojen siisteyteen? Miten voimme luoda jatkuvuutta hallitukseen – että saadaan uusia jäseniä tulevaisuudessa? Miten vähennetään luuloja ja väärinkäsityksiä esim. kunnossapitovastuista tai luvattomista remonteista? Budjetti: onko 2,50 euroa kuukaudessa paljon vai vähän? Pohditaan tätä omakohtaisen esimerkin kautta. Pienehkö taloyhtiömme oli aktivoitunut asukasviestinnässä, jota tehtiin paperitiedotteilla. Tilinpäätösaikaan toiminnantarkastajamme kiinnitti huomiota kohonneisiin kopio- ja postikuluihin. Ne tekivät yhteensä noin 2,50 euroa kuukaudessa asuntoa kohden, euron enemmän kuin ennen. Toisaalta paria vuotta aiemmin kaksinkertaisesti sama summa oli käytetty kosteusvauriokorjauksiin, joiden taustalla oli asukkaan sulkema ilmanvaihto. Budjettia voi siis miettiä oletettujen viestintäkustannusten tai ennakoinnin avulla säästettyjen kustannusten mittapuulla. Niin, vastaus ensimmäiseen kysymykseen, voiko paperitiedotteista jo luopua: mielestäni voi, jos kaikki asukkaat ja heidän mahdolliset edunvalvojansa tavoitetaan varmasti muilla työkaluilla. Käytännössä valitsisin ainakin kriittisimpiin viestintätarpeisiin paperin tukemaan sähköisiä kanavia. Tästä on ihan tutkittuakin tietoa viime vuodelta: energiankulutuksen vähentämiseen tähtäävässä asukasviestinnässä asukkaat itse toivoivat viestintää eniten paperitiedotteilla sekä ilmoitustauluilla (sähköiset ja perinteiset). Inspiraatiot tähän kirjoitukseen Viesti+ asukasviestinnän materiaalipankki Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suositus täytti 10 vuotta, viimeisin päivitys julkaistiin keväällä 2016 Kristiina Pellian opinnäytetyö Kestävää asumista – isännöinnin keinoja muuttaa asumisen kulutuskäyttäytymistä
