Isännöitsijäntodistus on jäänyt ajastaan jälkeen, väittivät Danske Bankin johtajat Ville Roihu ja Rami Tättilä 20.6.2026 Talouselämän mielipidekirjoituksessa. Kyse ei ole vain Nappia painamalla -koonnista, vaan isännöinniltä vaaditaan työtä oikeiden tietojen kokoamisessa ja vastuuta ajantasaisista tiedoista. Roihu ja Tättilä vaativat isännöitsijäntodistuksen korvaamista digitaalisilla, kattavilla ja luotettavilla huoneistotietojärjestelmästä toimitettavilla rekisteriotteilla. Todellista muutosta ei mielestäni ole se, että vaihdetaan vain isännöitsijäntodistuksen ”tulostuspaikkaa” ja sen nimitystä. Keskeistä on ajantasaiset tiedot ja vastuu sen oikeellisuudesta. On hienoa, että asuntojen lainoittajat haluavat edistää sitä, että asunnonostajat olisivat paremmin kartalla siitä, mitä he ovat tosiasiassa ostamassa ja millaisilla taloudellisilla seurauksilla. Asuntokaupoilla ja asunnon myyntihinnan muodostuksessa tulisi kiinnittää asunnon sijainnin ja pintaremonttitarpeen sijaan huomio taloyhtiön taloustilanteeseen, tulevaisuuden näkymiin ja korjausvelkaan. Isännöinnin vastuu ja työ ei vähene, vaikka isännöitsijäntodistus digitalisoituisi. Isännöinnin vastuu ja työ ei vähene, vaikka isännöitsijäntodistus digitalisoituisi. Osakas voi lain mukaan pyytää isännöintiä päivittämään hänen asuntoaan koskevat talous- ja remonttitiedot Maamittauslaitoksen hallinnoimaan huoneistotietojärjestelmään. Muutoin päivitys tapahtuu pääosin kerran vuodessa. Isännöitsijäntodistukseen pankeilta tarvittavat ajantasaiset tiedot, kuten taloyhtiölainojen saldo, maksuerät ja korot, olisi hyvä saada pankeista digitaalisesti reaaliajassa. Huoneistotietojärjestelmä ja viimeisimmät kehitystyöt eivät ole tätä edistäneet. Pankkien ja olennaisten tietojen päällä olevien muiden tahojen kannattaakin olla mahdollistamassa omalta osaltaan tiedon jatkuvaa liikkumista digitaalisesti. Kaikki hyötyisivät siitä, jos kaikkien toimijoiden tieto olisi helpoimmin saatavilla. Nykyisellään ajantasaiset lainatiedot kulkeutuvat pankeilta eteenpäin kerran vuodessa. Siksi isännöinnin pitää päivittää erikseen tiedot silloin, kun niitä tarvitaan esimerkiksi asuntokauppaa varten. Huoneistotietojärjestelmä ei ole tätä työtä vähentänyt. Tiedon ylläpito eri toimijoiden tarpeisiin on tällä hetkellä isännöinnin vastuulla myös juridisesti. Tiedon paikkaansa pitävyyden ja ajantasaisuuden varmistaminen on jatkossakin luonnollinen isännöinnin tehtävä. Isännöinnin pitää päivittää tiedot erikseen silloin, kun niitä tarvitaan esimerkiksi asuntokauppaa varten. Isännöitsijäntodistusta vastaavien tietojen paras säilytyspaikka ei välttämättä ole nykyinen huoneistotietojärjestelmä. Asuntokohtaisten tietojen osalta viranomainen päättää, onko tieto rinnastettavissa henkilötietoon vai ei, jolloin sen käyttöön eri toimijoiden osalta voi syntyä rajoituksia. Viranomaisen toiminnassa on omat haasteensa esimerkiksi järjestelmän kehittämisen resursseihin tai toiminnan ketteryyteen liittyen. Onkin syytä pohtia, miten tieto saataisiin digitalisoitua kaikkia osapuolia, sekä tiedon tuottajia eli isännöintiä ja taloyhtiöitä että tiedon käyttäjiä parhaiten ja sujuvimmin palvelevalla ja hyödyttävällä tavalla. Suurin haaste ei ole missä muodossa tai miten asuntokohtaiset tiedot on koostettu, vaan siinä, että ihmisten, pankkien ja kiinteistövälittäjien tulisi arvottaa vahvemmin hyvää taloyhtiön taloudenpitoa ja sitä, että remontteja tehdään ajallaan ja ne suunnitellaan pitkäjänteisesti. Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Talouselämässä 27.6.2026.
