Millaisia osaajia isännöinnissä on vuonna 2040 − siis 15 vuoden päästä? Todennäköisesti yhä moninaisempi ja ikääntyneempi joukko. 

”Kahden seuraavan vuosikymmenen aikana ikääntyvän ja ulkomaalaistaustaisen työväestön osuus kasvaa samalla, kun nuorimpien työntekijöiden määrä vähenee.” Näin ennustetaan suomalaisen työelämän muutoksia Työterveyslaitoksen Hyvinvointia työstä 2023 -raportissa.

Moni on odottanut jo vuosikausia, että isännöintiala nuorentuisi. Alan nuorentumista ennustettiin esimerkiksi 12 vuotta sitten Isännöinnin visio 2020 -loppuraportissa. Ennuste perustui siihen, että moni jo silloin alalla ollut oli lähestymässä eläkeikää. Siinä ei kuitenkaan huomioitu, että isännöintialalle tullaan edelleen pääosin alanvaihtajina, jolloin keski-ikä ei ole nuorentunut.  

Tuoreen Isännöinnin ammattilaiset -kyselytutkimuksen mukaan isännöinnin ammattilaiset ovat keskimäärin 50-vuotiaita. Joka neljäs on yli 57-vuotias.

Kuten monella muullakin alalla niin myös isännöinnissä kaivataan nuoria alalle. Muutkin alat painivat saman haasteen kanssa: Mistä uusia osaajia, kun nuoria on Suomessa yhä vähemmän?

Siksi ennustankin, että nuorennusleikkausta isännöintiinkin on turha odottaa. Työvoimasta kilpaillaan yhä tiukemmin jatkossa. Isännöinti pystyy tarjoamaan monipuolisia, vastuullisia, itsenäisiä ja merkityksellisiä työtehtäviä. Isännöinnin työtehtävät erikoistuvat ja tarjolla on monipuolisempia tehtävänkuvia, jotka vaihtelevat yrityksittäin sen mukaan millainen työnjako, palvelumalli ja erikoistumisalueet yrityksellä on.

Moninaiset ja pitkät työurat lisääntyvät isännöinnissä

Isännöinnissä niin kuin monella muullakin alalla Suomessa yhä useampi tulee jatkamaan töitä osa-aikaisesti eläkkeelle jäätyään. Isännöinnissä on jo nyt eläkkeellä oloa ja osa-aikaista työskentelyä yhdistäviä. Tällöin työnkuvia on muokattava osa-aikatyöt mahdollistavaksi ja työkyky huomioivaksi. Lisäksi työn tekemistä on katsottavana maratonina eikä pikajuoksuna: Miten työtä tehdään niin ettei paleta loppuun vaan jaksetaan pidempään?

Myös muilta osin kuin ikä ja aikaisempi työkokemus, tulevat isännöinnin ammattilaiset olemaan taustoiltaan moninainen osaajajoukko. Maahanmuuttajataustaisia ei harmillisesti isännöinnissä vielä juuri tapaa, mutta tähän on tulossa muutos jo senkin vuoksi, että Suomeen tarvitaan lisää tekijöitä muualta.

Moninaisuus isännöinnissä on hyvä asia myös sen vuoksi, että isännöinnin asiakkaat ovat yhä monipuolisempi joukko taustoiltaan ja tarpeiltaan sekä taloyhtiöt tarvitsevat erilaista palvelua riippuen sijainnista, kiinteistöjen iästä ja niin edelleen.
Moninaisuus edellyttää työpaikoilla sen huomiointia, että on osaamiseltaan ja työkyvyltään erilaisia työntekijöitä. Tällöin johtamisessa on osattava johtaa eri-ikäisiä ja eritaustaisia ammattilaisia: personoitu osaamisen jatkuva kehittäminen ja työkykyjohtaminen ovat silloin keskeistä.

Tekoäly ei korvaa luovia ratkaisuja ja ihmistyötä

Millaista isännöinti on palveluna vuonna 2040? Kysymystä pohdittaessa löytyy näkökulmaa myös siihen keitä ovat tuolloin isännöintialan ammattilaiset ja millaista heidän arkityönsä on.

Tekoälyn ja datan hyödyntäminen tulevat muuttamaan myös isännöintiä. Alalla on rutkasti digitalisaatiopotentiaalia. Isännöinnin työt tuskin tulevat suurelta osin tekoälyn korvaamaksi, mutta yksitoikkoisempia rutiinitöitä se voi vähentää. Isännöinti on ihmistyötä. Digitalisaatio tekee tilaa sille, että voidaan keskittyä enemmän ihmisiin ja luoviin ratkaisuihin.

Isännöintialalla pärjäävät nyt ja etenkin tulevaisuudessa muutoskykyiset ja jatkuvasti uutta oppivat ammattilaiset ikään ja taustaan katsomatta. Isännöitsijän työ vaatii osaamisten ja ominaisuuksien osalta harvinaista komboa: Tarkkuutta ja huolellisuutta ja silti samalla kokonaisuuksien hallintaa ja kykyä tehdä jatkuvaa priorisointia sekä kestää lukuisia keskeneräisiä asioita kuitenkin jatkuvasti aikaansaaden. Isännöinnissä pitää olla ihmisihminen ja sopivasti myös asiaihminen.

Huomioita on syytä kiinnittää siihen, miten tämän päivän kokeneet ammattilaiset jaksavat pidempään isännöinnissä ja kuinka heidät pidetään motivoituneina, työkykyisinä ja innokkaina oppimaan jatkuvasti uutta.

Kirjoittaja: Marianne Falck-Hvilstafeldt

Isännöinnin merkitys vahvistuu entisestään ja asiakkaiden toiveet kasvavat. Digitalisaatio ja palvelukehittäminen mahdollistavat isännöinnissä liiketoiminnan kehittämisen kohti parempia asumisen palveluita ja loistavia asiakaskokemuksia. Työskentelen hyvän isännöinnin asialla Isännöintiliitossa johtajana. Tekemistä riittää ja mahdollisuuksia on monia! Twitterissä @mariannefalck

Katso kaikki artikkelit kirjoittajalta Marianne Falck-Hvilstafeldt

3 Kommenttia

  1. Nykyään on muotia tehdä etätöitä esim. kotona tai mökillä. Onko isännöintialalla sama suuntaus ? Itse kaipaisin isännöitsijöitä enemmän kiinteistökäyntejä, jolloin hän näkisi ikäänkuin ”ulkopuolisena” kiinteistön ja sen ihmiset, jotka maksavat hänen palkkansa , kun asukkaat voisivat olla suoraan yhteydessä häneen sekä osakkaat näkisivät hänet muutoinkin, kun yhtiökokouksessa.

    1. Hei Kari,

      myös isännöintialalle on tullut etätyömahdollisuuksia viime vuosina. Se ei tietenkään tarkoita sitä, ettei isännöitsijä kävisi isännöimiensä taloyhtiöiden kiinteistöissä. Täysin etänä isännöintiä harvemmin tehdään, mutta on myös yrityksiä, joilla on ns. etäisännöinti palveluvalikoimassa. On isännöintiyritys- ja isännöitsijä-kohtaista kuinka “läsnäolevaa” palvelua tarjotaan. Toki siihen vaikuttaa taloyhtiön toiveetkin. Taloyhtiöissä kannattaa keskustella siitä millaista isännöintiä halutaan ja tarvitaan. Taloyhtiön hallitus vastaa isännöintipalvelun hankinnasta, sen sisällöstä ja yhteistyöstä isännöinnin kanssa.

    2. Isännöitsijän työssä kohteissa käynti silloin tällöin kuuluu asiaan ja niitä keikkoja tehdään tarpeen mukaan. Työ on kuitenkin muuttanut muotoaan paljon ja suurin osa tehtävistä tehdään tietokoneen ruudun takaa. Sieltä käsin tehty työ antaa yleensä asiakkaalle suurimman vasteen maksamalleen rahalle. Yksi taloyhtiökeikka vie helposti toista tuntia ja samassa ajassa voi hoitaa monta tehtävää eteenpäin ruudun ääreltä yhden käynnin sijaan. Toisena asiana tulee huomioida, että kohteessa kävijä on monesti tekninen isännöitsijä tai muu kolmas osapuoli, joka saa käynnillään enemmän hyötyä taloyhtiölle kun itse isännöitsijä, jonka päätehtävä on kuitenkin taloyhtiön hallinnollinen johtaminen. Asukkailla moni asia liittyy maksuliikenteeseen ja esim. autopaikkavarauksiin ja ne tehtävät tulee ohjautua heti oikealle henkilölle eli aspaan tai kirjanpitoon jolloin asukas saa heti oikeaa palvelua ja isännöitsijällä jälleen on enemmän aikaa hoitaa taloyhtiön päätehtävää eli hallinnointia.

Kirjoita kommenttiHienoa, että haluat jakaa omia kokemuksiasi! Pysy kuitenkin asiassa ja huomioi, että kommenttien tulee liittyä blogikirjoituksen aihepiiriin. Karsimme etukäteen mm. kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt.