Syksyn aikana uutisissa on kerrottu traagisista taloyhtiöiden huoneistopaloista, ja keskusteluun on noussut yleisen paloturvallisuuden lisäksi esimerkiksi asuntoon kuuluvan saunan turvallinen käyttäminen. Yllättävän harva asukas tietää, että saunan koko sulake pitää ottaa pois käytöstä, jos saunaa ei hyödynnetä arjessa sen varsinaiseen löylyttelytarkoitukseen.

Emme kuitenkaan elä erityisen poikkeuksellisia aikoja tällä saralla, sillä Suomi on ollut tilastojen valossa jo pitkään synkeä paloturvallisuusmaa. Pelastustoimen taskutilaston mukaan kerros- ja rivitaloissa syttyy vuosittain noin 1 500 tulipaloa. Yhteistä kaikille palovahingoille laajuudesta riippumatta on yksi pieni laite: palovaroitin. 63 prosentissa kuolemaan johtaneista tulipaloista palovaroitinta ei ollut tai se ei toiminut.

Useat asumisen ja turvallisuuden järjestöt, Isännöintiliitto mukaan lukien, ovat jo vuosia suositelleet palovaroitinten vastuun siirtoa asukkailta taloyhtiöille. Tämä tavoite muuttuu pian todeksi, sillä pelastuslain muutoksen myötä suomalaisilla taloyhtiöillä on vuoden 2024 alusta laskettuna kaksi vuotta aikaa suunnitella palovaroittimien hankinta kaikkiin asuntoihin sekä niiden huolto- ja ylläpitotoimet. Nämä tehtävät ovat siirtymäajan jälkeen eli vuoden 2026 alusta lähtien taloyhtiön vastuulla.

Satsaus on kuitenkin lopulta pieni, kun mietitään, mitkä asiat painavat vaakakupissa.

Kriitikot ovat tuoneet esiin, että palovaroittimien vastuun siirtyminen tarkoittaa taloyhtiölle lisää hallinnointia, koordinointia ja kuluja. Huoneisto- ja rakennusmääriltään suurissa yhtiöissä palovaroittimien huoltokierros on kieltämättä oma työnsarkansa ja vastaavasti pienessä paritalossa keskitetty koordinointi voi tuntua liioittelulta.

Satsaus on kuitenkin lopulta pieni, kun mietitään, mitkä asiat painavat vaakakupissa: perusturvallisuuden tunne omassa kodissa, luottamus naapureihin sekä ennen kaikkea yhteinen asumisturvallisuus. Tulipalo on aina inhimillinen tragedia ja taloudellinen kolaus yhtiölle ja asukkaalle, vaikka henkilövahingoilta vältyttäisiinkin.

Suomalaisissa taloyhtiöissä siirrytään pian toivomisesta ja luottamisesta kontrolliin, kun kenenkään ei enää tarvitse pohtia, mahtaako naapurin palovaroitin toimia oikealla hetkellä vai ei. Väestön ikääntyessä ja yleisten asumistaitojen ollessa hyvin vaihtelevalla tolalla on yhteisten etujenkin mukaista, että paloturvallisuus on keskitetyissä käsissä.

Lakimuutos on myös oiva paikka esimerkiksi taloyhtiön pelastussuunnitelman ja asukasviestinnän riittävän tason tarkistamiseen. Hyvä paloturvallisuusviestintä voi tarkoittaa myös kuvallisia tiedotteita ja palovaroitinohjeiden kääntämistä eri kielille. Pienehköllä muutoksella voi olla suuri vaikutus yleiseen luottamuksen ilmapiiriin ja koko yhtiön turvalliseen tulevaisuuteen.

Isännöintiliitto on mukana viettämässä paloturvallisuusviikkoa 25.11.1.12. Perjantaina 1.12. on Palovaroitinpäivä.

 

Kirjoittaja: Laura Hyvönen

Koti taloyhtiössä on samaan aikaan yksityinen ja yhteiskunnallinen asia. Työssäni Isännöintiliiton markkinointipäällikkönä tuon taloyhtiöasumisen tärkeitä ilmiöitä esiin mahdollisimman kiinnostavalla tavalla.

Katso kaikki artikkelit kirjoittajalta Laura Hyvönen

Kirjoita kommenttiHienoa että haluat jakaa omia kokemuksiasi. Pysy kuitenkin asiallisesti asiassa. Karsimme etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.