Tällä hetkellä taloyhtiöiden päästöttömyys on vain utopiaa. Jos EU:ssa käsittelyssä oleva rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistus hyväksytään, koko rakennuskannan tulee olla päästötöntä vuonna 2050.
Missä siis mennään vuonna 2040 ja miltä näyttää isännöinnin arki silloin?
Uudisrakentamisessa päästöttömät rakennukset ovat tuolloin olleet arkipäivää jo pitkään. Myös uudiskohteiden isännöinnissä päästöttömien, hiilineutraalisti lämmitettävien rakennusten isännöinti ja huolto on tuttua.
Vanhemman rakennuskannan osalta taloyhtiöissä on jo totuttu tekemään pitkän tähtäimen suunnitelmia, jotta päästöttömyys ja riittävä energiatehokkuus saavutetaan vuoteen 2050 mennessä.
Taloyhtiöiden päästöihin asumisen aikana vaikuttavat erityisesti lämmitysenergian ja sähkön kulutus. Myös vedenkulutuksesta syntyy päästöjä, mutta ne ovat varsin pieniä verrattuna muusta energiankulutuksesta aiheutuviin päästöihin. Isoja päästöpiikkejä syntyy myös korjausvaiheessa muun muassa materiaalien tuotannosta. Näitä lasketaan osana korjaushankkeita, kun luvan tarvitseville hankkeille tehdään ilmastoselvitys.
Asumisen aikana lämmityksen päästöt ovat suurin päästölähde taloyhtiöissä. Koko kansallisen energiantuotannon muuttuminen hiilineutraaliksi on keskeinen asia, kun taloyhtiöt tavoittelevat päästöttömyyttä. Kaukolämpö on pitkälti hiilineutraalia vuonna 2040, ja sen tuotannossa useat eri lämmönlähteet ovat korvanneet fossiiliset polttoaineet. Teollisuuden tai vaikkapa uimahallien ja palvelinsalien hukkalämmöt ovat tehokkaasti käytössä, samoin erilaiset valtavat lämpöpumppuratkaisut. Myös esimerkiksi hakkeen polttamista hyödynnetään, joskin energiayhtiöt etsivät jatkuvasti ratkaisuja kaikenlaisten polttoratkaisujen lopettamiseen.
Vuonna 2040 energiatehokkuutta on jo parannettu monissa taloyhtiöissä. Lämmöntalteenottojärjestelmillä tehostetaan lämmitysratkaisujen tehokkuutta ja hyödynnetään hukkalämmöt. Ikkunat ja julkisivut on eristetty energiatehokkaiksi.
Isännöinnin apuna energia- ja kustannustehokkaiden talojen hallinnoinnissa toimii myös tekoäly. Älykäs automaatio on arkipäivää. Sen avulla ohjataan esimerkiksi lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmiä reagoimaan asuntojen olosuhdetietojen, vaihtelevan säätilan ja sähkön hinnan mukaan.
Vuonna 2040 energiaremonttien ja energiatehokkuutta parantavien pienempien korjaustoimien kilpailuttaminen on yksi osa isännöinnin perusosaamista.
Aurinkoenergian hyödyntäminen on yleistynyt. Kisa aurinkopaneelien tarjoajista on ollut kovaa 2020-luvun puolivälistä alkaen, kun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistus vauhditti aurinkoenergian käyttöönottoa koko EU:n alueella. Aurinkoenergiaa hyödynnetään taloyhtiöissä niin sähköautojen latauspisteiden tarpeisiin kuin esimerkiksi maalämpöpumppujen sähkönkulutukseen. Myös aurinkoenergian myynti sähköverkkoon on kannattavaa, koska hajautettu, myös taloyhtiöistä saatava energiatuotanto on tärkeä osa energiayhtiöiden tapaa tehdä tuotannosta hiilineutraalia.
Vuonna 2040 energiaremonttien ja energiatehokkuutta parantavien pienempien korjaustoimien kilpailuttaminen on yksi osa isännöinnin perusosaamista. Isännöinnin ammattilaiset ovat 2020-luvulta alkaen kasvattaneet osaamistaan sekä käytännön hankkeissa että esimerkiksi Isännöintiliiton materiaalien avulla.* Täydennyskoulutusta on haettu myös eri oppilaitosten, kuten Kiinkon ja Metropolian, energiateemaisista koulutuksista.
Energiatehokkuus tärkeää myös rahoituksen saamiseksi
Kun taloyhtiö hakee rahoitusta mille tahansa korjaushankkeelle, sen täytynee vuonna 2040 esittää myös energiatodistus. Jos yhtiö ei ole vielä päästötön ja riittävän energiatehokas, sen on esitettävä pitkän tähtäimen korjaussuunnitelma siitä, miten asia hoidetaan vuoteen 2050 mennessä. Tähän on jo taloyhtiöissä totuttu, koska monien pankkien tavoitteena on jo vuonna 2030 ollut rahoituksen hiilineutraalius. Pankkisääntely ohjaa tähän suuntaan vahvasti.
Alueiden eriytyminen näkyy siinä, kuinka hyvin taloyhtiöt pystyvät toteuttamaan ja rahoittamaan tarvittavia korjauksia. Taantuvilla muuttotappiopaikkakunnilla osa taloyhtiöistä on joutunut toteamaan, että tarvittaviin peruskorjauksiin ei riitä rahoitusta pankista tai osakkailta. Tällöin edessä on taloyhtiön hallittu alasajo. Onneksi tähän yhteiskunnalliseen ilmiöön on herätty jo hyvissä ajoin 2020-luvun puolivälissä, ja kunnat sekä ARA tarjoavat tukea isännöinnille tilanteissa, joissa taloyhtiön alasajo on paras ratkaisu. Vaikka tilanne on vaikea, osakkaille kuitenkin löydetään hyvät uudet kodit yhteistyössä kunnan kanssa esimerkiksi energiatehokkaaksi peruskorjausta ARA-kannasta. Näin taantuvien alueiden asuntorakenne tiivistyy ja kunnan alueelle jäljelle jää kunnan asukaslukua vastaava määrä päästöttömiä asuntoja.
Ilmastonmuutos vaatii sopeutumista
Vuonna 2040 ilmastonmuutos näkyy taloyhtiöiden arjessa paitsi päästöttömyyden tavoitteluna, myös sopeutumisena ilmastonmuutokseen. Talvi- ja rankkasateet koettelevat talojen kosteudenkestävyyttä. Tulvariskialueilla ohjataan hulevesiä viheralueille ja tulvimiseen sopivia alueita on luotu kaduille ja pihoille.
Moniin taloyhtiöihin on asennettu asuntokohtaisten ilmalämpöpumppujen ohella kaukojäähdytys- tai maaviilennysratkaisuja. Pihojen varjostavat puut ovat nostaneet arvoaan helteen taltuttajina. Taloyhtiöt arvostavat isännöinnin kykyä kertoa ratkaisuehdotuksista myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
*Isännöintiliitto julkaisee vuonna 2024 isännöinnille suunnatun oppaan energiaremonttien ja energiatehokkuustoimien kilpailuttamisesta taloyhtiöissä. Opas toteutetaan yhdessä Granlundin kanssa. Lisäksi hankkeessa kartoitetaan taloyhtiöille tarjolla olevia energiaremonttien ja päästöttömyyden laskureita yhteistyössä Raksystemsin/Green Building Partnersin kanssa. Hanketta rahoittaa Next Generation EU / Ympäristöministeriö.
Isännöinti 2040-blogisarjassa luodaan katse isännöinnin ja taloyhtiöiden tulevaisuuteen. Miltä isännöinnin työ näyttää vuonna 2040, kun tämän hetken lakimuutokset ja ennusteet väestönkehityksestä, ilmastonmuutoksesta ja digitalisaatiosta ovat arkipäivää?
Lue myös:
Kuka tuottaa isännöintiä vuonna 2040 – sinä vai tekoäly?
Miltä näyttää kerrostalosi nimitaulu vuonna 2040?
1 Kommentti
Otsikossa esitettyyn kysymykseen vastaaminen on jo tällä hetkellä arkipäivää (2023). Näin ne otsikot ja asenteetkin ikääntyvät nopeasti.