Väestöennusteiden mukaan Suomen väestönkasvu nojaa vahvasti kansainvälistymiseen ja erikielisen suomalaisväestön kasvuun tulevina vuosina. Kokosin viisi näkökulmaa siihen, miten tämä voi vaikuttaa nyt ja tulevaisuudessa isännöintiyritysten ja -alan arjessa.
1. Pystymmekö palvelemaan kansainvälistyvää asukaskuntaa?
Ensivaiheessa kansainvälistyminen näkyy isännöitävien taloyhtiöiden asukaskunnassa. Tämä on ollut monella paikkakunnalla jo pitkään arkipäivää. Kaupunkien vuokra-asuntojen tai opiskelija-asuntojen viestintää ja asukasneuvontaa tehdään säännönmukaisesti vähintään suomeksi ja englanniksi. Taloyhtiöpuolella tämä ei vielä ole arkea, mutta onko tulevaisuudessa? Jo tällä hetkellä esimerkiksi tekoälyn avulla voi kääntää tiedotteita englanniksi melko hyvin, mikä auttaa jo isoa osaa asukkaista enemmän kuin suomi.
2. Osaammeko auttaa eritaustaisia osakkaita?
Väestön kansainvälistyessä ja toisen polven maahanmuuttajaväestön kasvaessa näemme yhä useammin myös eritaustaisia osakkaita taloyhtiöissä. Oman osakkeen ostaminen asunto-osakeyhtiöstä on Suomessa jo perinteinen tapa kerryttää varallisuutta ja käyttää vuokrarahat mieluummin oman asuntolainan maksamiseen. Tämän vaurastumisen polun toivoisin olevan avoinna eritaustaisille ihmisille.
Mutta miten voimme helpottaa eri taustaisten ihmisten toimimista asunto-osakeyhtiöissä? Pitäisikö meillä olla taloyhtiön osakkaan oppaita eri kielillä? Tämä voisi avata taloyhtiömaailman saloja eritaustaisille ihmisille, samaan tapaan kuin monella kielellä löytyvä Hyvä vuokratapa auttaa vuokramaailmassa.
3. Sujuuko yhteistyö eritaustaisten kumppanien kanssa hyvin?
Työvoiman kansainvälistyminen näkyy jo nyt voimakkaasti isännöinnin kumppanien palveluissa, kuten kiinteistöpalvelujen ja rakentamisen parissa. Erilaisten kulttuuritaustojen ja kielitarpeiden huomiointia voidaan tarvita sujuvan yhteistyön varmistamiseksi.
Kiinteistöpalvelualalta ja rakennusliikkeiden parista löytyy myös hyviä esimerkkejä monikulttuurisen työyhteisön tukemisessa. Sitten kun oman isännöintiyrityksen palkkalistoille tulee eritaustaisia isännöitsijöitä, näistä yrityksistä voi hakea oppia.
4. Saammeko tulevaisuudessa eritaustaisia osaajia isännöintialalle?
Väestöennusteet näyttävät, että työvoima eri aloilla kansainvälistyy. Tarjoavatko isännöinnin koulutuspolut riittävästi oppia siihen, että asunto-osakeyhtiömaailman lait ja asumisen käytänteet tulevat tutuiksi, vaikka opiskelija ei olisikaan syntynyt Suomessa?
Myöskään me suomalaistaustaiset ihmiset emme äidinmaidosta ime taloyhtiömaailman kaikkia oppeja, kiinteistöalan termejä tai asunto-osakeyhtiölain pykäliä, joten tätä tietoa kaipaavat myös Suomessa syntyneet isännöintialan opiskelijat. Omakotitalossa kasvaneena olen saanut omatkin oppini kantapään kautta.
5. Osaammeko sitouttaa eritaustaiset työntekijät osaksi työyhteisöä?
Parin viime vuosikymmenen aikana isännöinnin ammattilaisten sukupuolijakauma on muuttunut merkittävästi. Miesvaltaisesta alasta on tullut suht tasapuolisesti miesten ja naisten ala.
Jos pitäisi väestökehityksen pohjalta ennustaa, tulevan kahden vuosikymmenen aikana myös isännöinnin ammattilaisten etninen tausta monipuolistuu. Tällöin isännöintiyrityksissäkin tulee eri lailla ajankohtaiseksi miettiä, miten eritaustaiset ihmiset kokevat kuuluvansa työyhteisöön ja miten varmistetaan, ettei heitä tai meitä kaikkia erilaisine taustoinemme suljeta ulos. Lisää vinkkejä monimuotoisen työyhteisön kehittämiseen löytyy esimerkiksi vastuullisuusverkosto FIBS:n sivuilta. Huomaavaisuus, ajattelevaisuus ja inhimillisyys ovat hyvä lähtökohta, niistä kasvaa luontaisesti myös syrjimättömyys.
21.3. vietetään YK:n rasisminvastaista päivää. Blogilla Isännöintiliitto haluaa osoittaa tukeaan syrjinnänvastaiselle työlle. Apua isännöinnin vastuullisuustyön aloittamiseen löytyy Isännöintiliiton jäsenille Vastuullisen isännöinnin työkirjasta tai verkkokurssista.
Mitä me Isännöintiliitossa voisimme tehdä monimuotoisuuden tukemiseksi isännöintialalla? Laita palautetta liina.lansiluoto(a)isannointiliitto.fi.