Hallitus kokoontuu tällä viikolla kehysriiheen neuvottelemaan ja päättämään julkisen talouden kehyksistä vuosille 2023–2026. Euroopan huolestuttava turvallisuustilanne kirittää entisestään myös energiatehokkuuden parantamista. ARA:n energia-avustusten riittävyys on turvattava myös tässä tilanteessa.
Koronakriisin myötä hallitus päätyi poikkeukselliseen ratkaisuun ylittää kehykset. Kehysten pääasiallinen ajatus on turvata vastuullinen taloudenpito käytännössä niin, ettei julkinen sektori velkaantuisi liikaa.
Talouden haasteet eivät ole vähentyneet. Väestön ikääntymisestä johtuen julkisen sektorin menot ovat kasvaneet voimakkaasti jo pitkään ja tulevat jatkamaan kasvuaan. Velkaantuminen kroonistuu ja velan kasvukulmakerroin on ollut erityisesti viime vuosina aivan liian jyrkkä, josta muun muassa Talouspolitiikan arviointineuvosto on ollut perustellusti huolissaan.
Ymmärrettävästi kehysriihen katseet kiinnittyvät talouden isoon kuvaan, turvallisuuspolitiikan kysymyksiin, energiapolitiikkaan ja myös huoltovarmuuteen. Kun julkisen sektorin talous pitäisi saada kestävälle uralle ja samaan aikaan pitäisi tehdä päätöksiä, joilla vahvistetaan huoltovarmuuttamme sekä puolustuskykyämme muun muassa kyberhyökkäyksiä vastaan, on hallituksen tehtävä vähintäänkin haastava.
Erityisesti Venäjän energiariippuvuudesta irtautuminen on niin tärkeä asia, että tarvitsemme viipymättä toimenpiteitä, joilla tätä siirtymää voidaan edistää. Samalla voimme tehokkaasti tehdä järkevää ilmastopolitiikkaa tiellä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Isännöintiliitto on pitkäjänteisesti edistänyt ilmasto- ja energiapolitiikan vahvistamista kansallisessa asuntopolitiikassa.
Asumisen energiatehokkuuden parantaminen on keskeinen väline, jolla voidaan edistää hiilineutraaliustavoitteita ja mahdollistaa irtautumista Venäjän energiasta. Kotitalouksien näkökulmasta riskinä on, että entistä suurempi osa tuloista menee asumiseen ja energiaan, mikä on pois myös muusta kulutuksesta, jolla on vaikutuksia myös kansantalouteen.
Valtion pitää antaa entistä selkeämpi signaali taloyhtiöille ja asumisen kentälle, että energiatehokkuuden parantamiseen kannustetaan ja panostetaan.
Isännöintiliitto on esittänyt muun muassa asuinrakennusten energia-avustusten vakioimista ja tason nostamista 150 miljoonaan euroon vuodessa. Valtion pitää antaa entistä selkeämpi signaali taloyhtiöille ja asumisen kentälle, että energiatehokkuuden parantamiseen kannustetaan ja panostetaan. Taloyhtiöt eivät voi jatkuvasti olla epätietoisuudessa, jatkuuko avustus tai riittääkö se ylipäätään.
Hallitus on jo edistänyt kotitalousvähennyksen laajentamista myös taloyhtiöiden remontteihin. Tämä uudistus pitää tehdä viipymättä ja kotitalousvähennyksen taso pitää samassa yhteydessä tuplata. Tällöin olisimme Ruotsin kanssa lähes samalla tasolla.
Vihreän siirtymän edistäminen maksaa, mutta se on välttämätöntä. EU-komission ehdotus rakennusten energiatehokkuusdirektiiviksi joka tapauksessa ohjaa entistä enemmän energiatehokkuuden parantamiseen.
Tarvitsemme kaikkia uusia puhtaita energiamuotoja, myös kiinteistötason energiaratkaisuja ja asuntojen energiatehokkuuden parantamista. Se myös edesauttaa merkittävästi Venäjän energiasta irtautumista, parantaa huoltovarmuuttamme ja viitoittaa tietämme kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.
Nämä asiat hallituksen on syytä tunnistaa tämän viikon kehysriihessä ja tehdä päätöksiä niiden mukaisesti.
Isännöintiliitto vaikuttaa ja pyrkii tuomaan esiin suomalaisen taloyhtiömaailman näkökulmaa asuntopolitiikkaan. Suomen lähes 100 000 taloyhtiöllä ja niiden energiatehokkuudella on suuri vaikutus siihen, pääseekö Suomi tavoitteeseensa olla hiilineutraali vuonna 2035.
Lue lisää:
Isännöintiliiton lausunto asuntopoliittisesta kehittämisohjelmasta