Korjausten ja talouden suunnittelun on oltava aikaisempaa pitkäjänteisempää, jotta pankki myöntää lainaa.
Taloyhtiöiden korjausvelkaan ja talouteen liittyvät riskit ovat nousseet isännöinnin työpöydälle varsinkin parin kolmen viime vuoden aikana. Pandemian, Ukrainan sodan, sähköpulan, inflaation ja nousevien kustannusten myötä taloyhtiöiden ongelmat ovat alkaneet kasaantua: pelkästään jo hoitokustannukset nousevat, saati että pitäisi korjata kattoa tai putkia, mutta lainaa ei saa. Korjausten ja talouden suunnittelun pitääkin olla aiempaa pitkäjänteisempää, kun pankit vaativat isojakin ennakkosäästämisiä.
Oman haasteensa tuovat ilmastonmuutoksen taloyhtiöille aiheuttamat paineet. Parhaillaan EU:ssa pohditaan rakennusten energiatehokkuusluokituksia ja päästöttömyysvaatimuksia 20–30 vuoden päähän. Tätä rakkaat kansalaisemme eivät ole (vielä) sisäistäneet. Aika on kuitenkin lyhyt taloyhtiömaailmassa, jos korjauksiin ja energiahankkeisiin ei ole varauduttu pitkällä aikavälillä.
Mistä suunnitelma?
Riskien ennalta ehkäisemiseen tarvitaan pitkän ajan suunnitelma. Vastaus siihen, kuka suunnitelman tekee ja miten, ei ole aina helppo. Suunnitelma, tai tunnetummin taloyhtiöstrategia, ei voi olla yhden ihmisen – isännöitsijän – aikaansaannos. Mukaan tarvitaan hallitus, osakkaat ja erilaisia kumppaneita.
Taloyhtiöstrategian tekemisessä oleellista on suunnitelmaan sitoutuminen. Juuri tähän tarvitsemme taloyhtiön koko väkeä. Osakkailta pitää kysyä, mitä he haluavat taloyhtiön tulevaisuudelta. Haluavatko he, että taloyhtiö pidetään kunnossa ja asuttavana seuraavat vuosikymmenet? Vai onko nähtävissä, että remontit eivät kannata ja kiinteistö on syytä pitkällä tähtäimellä ajaa alas?
Osakkailta on hyvä kysyä myös, millaista yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta halutaan. Toivottavasti halutaan, sillä kun tunnemme toisemme ja keskustelemme keskenämme arkisista asioista, on ratkaisujen löytäminen helpompaa haasteellisissakin asioissa, kuten korjaushankkeissa ja niiden rahoituksessa.
Isännöintiliiton jäsenet ovat toivoneet kättä pidempää taloyhtiöstrategioiden tekemiseen. Yhtä ja ainoaa mallia ei ole olemassa: taloyhtiöt ovat pieniä ja suuria, vanhoja ja nuoria, strategian aikajänne voi olla pidempi tai lyhyempi.
Isännöintiliitto julkaisi kesän korvalla uudistetun jäsenohjeen sekä työkaluja, kuten mallin strategian rakenteesta ja esitysmateriaalia hallituksille ja osakkaille. Jäsenohje ja materiaalit tehtiin yhdessä jäsenten kanssa. Lisäksi liitolla on Isännöintimittari-kyselytyökalu, myös sen kehittämiseen ovat jäsenet osallistuneet. Näillä pääsee hyvin alkuun suunnittelemaan oman tai yrityksen tapaa tehdä taloyhtiöstrategioita.
2 Kommenttia
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä alustava sopu.
Tuossa alla on lainausta artikkelista: https://ym.fi/-/rakennusten-energiatehokkuusdirektiivista-alustava-sopu.
Tuosta herää kysymys kun hyväksynnän jälkeen valmistelu kansallisella tasolla alkaa, niin mitkä tahot tai kuka on mukana valmistelussa, että pysytään kohtuullisella tasolla.
Itselläni herää kysymys että millaisiin toimenpiteisiin tulee valmistautua tai on pakotettu sellaisissa vanhoissa kerrostalokiinteistöissä jossa energiatodistus antaa F luokan.
Lainaus:
Neuvotteluista saatujen tietojen perusteella asuinrakennusten keskimääräistä primäärienergian käyttöä tulisi vähentää 16 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja 20–22 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Jäsenvaltiot voisivat vapaasti valita, mihin rakennuksiin ne kohdistuvat, ja mihin toimenpiteisiin ne ryhtyvät. Jäsenvaltioiden tulee varmistaa, että vähintään 55 prosenttia primäärienergian käytön vähenemisestä saavutetaan korjaamalla energiatehokkuudeltaan huonoimpia rakennuksia. Jäsenvaltioiden olisi mahdollisuus vapauttaa tietyt asuin- ja muut rakennusluokat, kuten maatalousrakennukset tai kulttuurihistorialliset kohteet, näistä velvoitteista. Muiden kuin asuinrakennusten olisi vuoteen 2030 ja 2033 mennessä täytettävä tietty energiatehokkuuden taso. Tietojen mukaan kesämökeiltä ei vaadita energiatodistusta.
Hei!
Suomessa ympäristöministeriö vastaa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kansallisesta valmistelusta. Valmistelua varten tullaan perustamaan useampia työryhmiä, joissa on myös sidosryhmien edustajia mukana. Me Isännöintiliitossa vaikutamme valmisteluun näiden työryhmien kautta ja mukana on varmasti myös muita kiinteistö- ja rakentamisalan järjestöjä.
Direktiivi ei aseta yksittäisille taloille energiatehokkuusvaatimuksia vaan jää kansallisesti päätettäväksi, miten direktiivin vaatimukset täytetään. Tässä kohtaa emme vielä osaa sanoa, miten Suomi lähtee tavoittelemaan näitä energiatehokkuustoimia vaan se selviää seuraavan kahden vuoden aikana.
Terveisin, Riikka Isännöintiliitosta