Onko isännöinnissä mikään muuttunut sitten 1980-luvun? Parhaiten se selviää pohtimalla asukkaiden, osakkaiden, kiinteistöjen ja muun elinympäristön sekä yhteiskunnan muutosten suoria vaikutuksia isännöintityöhön.
Aloitin työni isännöitsijänä vuonna 1982 ja jäin eläkkeelle 1.1.2020 alkaen. Minua pyydettiin kirjoittamaan siitä, miten isännöinti on muuttunut tässä lähes 40 vuoden ajassa.
Helpottaakseni työtäni kertasin ensin, mitä tapahtuikaan Suomessa ja maailmalla vuonna 1982, ja sitten pohdin, mikä on pysynyt ennallaan muualla ja mikä on muuttunut ja miten. Lukija voi itsekin tuota pohtia.
- Mauno Koivisto valittiin Suomen presidentiksi.
- Haman verilöyly Syyriassa, 20 000 ihmistä surmattiin.
- Suomessa tulivat voimaan uusi tieliikennelaki ja -asetus, joissa mm. määrättiin suojakypärä pakolliseksi moottoripyöräilijöille ja mopoilijoille. Myös ajovalojen käyttö moottoriajoneuvoissa kaikkina vuorokaudenaikoina säästä riippumatta tuli pakolliseksi.
- Aarne Saarinen luopui Suomen Kommunistisen puolueen puheenjohtajuudesta ja arvosteli pitämässään puheessa kovin sanoin Neuvostoliiton kommunistista puoluetta sekaantumisesta SKP:n sisäisiin asioihin.
- Helsingin metro aloitti säännöllisen liikennöinnin.
- Täytin itse 30 vuotta.
- Libanonin sota alkoi, Israelin joukot Ariel Sharonin johtamina valtasivat Etelä-Libanonin ja etenivät Beirutiin asti. Operaation peitenimenä oli “Rauha Galileaan“.
- 7.-11. kesäkuuta Suomea koetteli ajankohtaan nähden harvinaisen kylmä sääjakso. Etelä-Suomessa jakson keskilämpötila laski jopa 7 asteeseen ja muualla Suomessa alle tämän. Lähes koko jakson aikana koettiin myös yöpakkasia sekä räntä- ja lumisateita.
- Kansainvälinen valaanpyyntikomissio päätti lopettaa kaupallisen valaanpyynnin vuoteen 1985 tai 1986 mennessä.
- Keihäänheittäjä Tiina Lillak heitti uuden maailmanennätyksen 72,40 m.
- 25. syyskuuta F1-kuljettaja Keijo “Keke” Rosbergistä tuli Las Vegasissa lajin ensimmäinen pohjoismaalainen maailmanmestari.
- 1. lokakuuta 60 ihmistä kuoli ja arviolta 700 loukkaantui pommiräjähdyksessä Iranin pääkaupungissa Teheranissa.
- 30. marraskuuta eduskunta hyväksyi yksimielisesti uuden ympäristöministeriön perustamisen. Ympäristöministeriö aloitti toimintansa lokakuun alussa 1983.
- 2. joulukuuta ensimmäinen keinotekoinen sydän asennettiin Barney Clarkille. Hän eli laitteen kanssa 112 päivää.
Voinen osaltani todeta, että ihmisiä on syntynyt ja kuollut, työtehtävistä on luovuttu ja uudet tekijät ovat astuneet remmiin jne. Kuitenkin hyvin monet asiat toistuvat vielä vuosikymmentenkin jälkeen lähes samanlaisina. Hyvin pitkälle tämä pika-analyysi sopii myös isännöintiin toimialana, siis paljon muutoksia ja toisaalta taas ei mitään.
Pohdintaa muutoksesta isännöinnissä voi toki lähestyä monin eri tavoin. Parhaiten se ehkä onnistuu pohtimalla asukkaissa, osakkaissa, kiinteistöissä itsessään ja muussa elinympäristössä sekä yhteiskunnassa muutoin tapahtuneiden muutosten aiheuttamia suoria vaikutuksia isännöintityöhön.
Isännöintiin taustalla vaikuttaneita muuttujia:
- Lainsäädännön muutokset
- Asukasrakenteen muutokset
- Taloyhtiöissä asuvien osakkeenomistajien määrä suhteessa sijoittajaomistajiin
- Asukkaiden ja osakkaiden elintapojen ja omistamisen kulttuurin muutokset
- Kiinteistöjen iän mukanaan tuomat muutokset
- Asukkaiden yhteisöllisyys vs. itsekeskeisyys
Isännöintityössä ja isännöintiorganisaatioissa tapahtuneita muutoksia:
- Isännöitsijöiden persoonien ja osaamisen muutokset suhteessa syntyneisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin ja lainmuutosten vaikutuksiin
- Isännöintiorganisaatiot vs. isännöitsijä
- Pienet asiat vs. suuret asiat tyyliin löylykauhan hankinta vai 2 M€:n korjaushanke
- Isännöinnin henkilöityminen vs. etäisännöinti
- Isännöintityön kiireettömyys vs. hektisyys
- Asiat paperilla vai reaaliajassa digimuodossa jne.
Nämä muuttujat kuitenkin kukin isännöitsijä kokee laillaan. Painotuksiin vaikuttaa aivan oleellisesti se, että minkälainen on isännöintiorganisaatio, jossa yksilö työskentelee. Organisaation tarjoamat tukipalvelut, ohjelmistot ja muut työvälineet sekä arjen toiminta on aivan ratkaisevaa näissä tuntemuksissa. Toisaalta kukin asiakaskohde asukkaineen on aina oma ihana tai ikävä yllätys, jota ei voi kohdetta tarjotessaan juurikaan ennakoida.
Seuraavassa muutamia nostoja.
Yksilötyöstä on menty organisaatio-osaamiseen
Ehkä merkittävimpänä muutoksena pitäisin sitä, että isännöinti ei ole enää yksilön varassa pyörivää, vaan aidosti kyse on organisaatio-osaamisesta, jossa eri tehtäviin spesialisoituneet yksilöt hoitavat asiakkaan asioita. Isännöitsijä ei siis enää ole se jumalasta seuraava ihana ihminen, joka mahdollistaa kaiken tai ei viitsi tehdä yhtään mitään.
Kiireettömyys on muuttunut hektisyydeksi
Silloin 1980–luvulla oli aina aikaa asioille aivan eri tavalla. Esityslistakin oli käytössä, mutta kynällä kirjoiteltiin muistiinpanoja, jotka sitten annettiin sihteerille tai konekirjoittajalle odottamaan puhtaaksi kirjoittamista. Isännöitsijä oli niin suuri johtaja, että hän ei pöytäkirjojaan kirjoittanut. Pöytäkirjan valmistuminen vei jopa viikkoja ja vasta sen jälkeen käsiteltyjä asioita ryhdyttiin panemaan toimeksi.
Nyt kokoukseen mennään esityslistaan kirjatuilla valmiilla päätösesityksillä, kokouksen aikana haetaan netistä yms. järjestelmistä tarvittavaa lisätietoa ja moni isännöitsijä tekee samalla kokouksen aikana pöytäkirjan. Samalla osa toimeksiannoista voidaan pistää yhteistyöverkostoon heti työn alle jne. Tässä toiminnassa on paljon hyvää, mutta myös kielteistä, ellei osalliset ymmärrä sitä, että monen asian voi hoitaa heti, mutta on paljon niitäkin asioita, joissa pitää ottaa aikaa asioiden hoidolle.
Pikkuasiat versus isot asiat
Muistan käyneeni jossain hallituksessa 1980–luvulla aikaa vievän keskustelun siitä, että minkälaiset löylykauhat hankitaan taloyhtiön saunoihin. Tänä päivänä saunat ovat pääosin pois käytöstä ja tuollaiset varusteet ja isommatkin hankinnat isännöitsijä vain hoitaa ilman keskusteluita. Tilalle ovat tulleet kiinteistöjen ikääntymisen myötä isojen korjausten hankevalmistelut ja itse toteutukset. Uudisrakentamisessa taas taistellaan takuuajan väännöt rakennuttajien/urakoitsijoiden kanssa ja siinä ohessa opetetaan taloon muuttaneita uusavuttomia yksilöitä asumisen perusasioissa asuntoyhtiömuotoisessa kohteessa.
Yhteisöllisyys versus yksilön rajaton itsekkyys
1980–luvulla yhteisöllisyys ja asukkaiden kanssakäyminen oli luontevaa ja vuorovaikutteista. Yhdessä tehtiin paljon talkoissa ja muutoinkin naapurit tunnettiin ja heitä autettiin tarvittaessa ja tämä kaikki heijastui myös isännöitsijän työhön positiivisena asiana. Nyt on liian usein itsekkyys ja oman edun tavoittelu noussut kukoistukseensa. Isännöinti toimii sitten erotuomarina, josta harvemmin kiitosta tulee, koska aina joku ei saa tahtoaan läpi ja kaikkien mieliksi ei voi muutoinkaan toimia. Tähän lisättynä kasvottomien sijoittajaomistajien merkittävä kasvu ja sen myötä lisääntynyt Airbnb–toiminta, niin johan on markkinat pystyssä.
Kaikesta huolimatta toimialalla viihdytään
Kaikista muutoksista ja lisätyöstä huolimatta on valtava määrä tekijöitä, jotka motivoivat isännöitsijöitä yksilöinä ja toimialaa kokonaisuutena. Merkittävä määrä taloudenpidon rutiiniluonteisesta numerotyöstä hoituu ohjelmistoilla. Ihania ihmisiä ja erinomaisia yhteistyökumppaneita pyörii ympärillämme kuitenkin paljon enemmän, kuin myrkkypullan paistajia. Haasteita riittää, mutta mahdollisuuksia on myös rajattomasti.
Isännöitsijän työtä ei voi uskottavasti tehdä nauttimatta siitä.