Eräänä harmaana marraskuun aamuna lähetimme Isännöintiliiton jäsenyritysten työntekijöille kyselyn, jossa kysyimme suoraan, mikä tänään ottaa päähän tai kuormittaa. Vastauksista piirtyi kuva isännöitsijästä, joka kantaa harteillaan koko suomalaisen yhteiskunnan ongelmia. Muun muassa mielenterveysongelmat ja avohoidon yleistyminen, väestön ikääntyminen sekä ylivelkaantuminen näkyvät viime kädessä isännöitsijän työpöydällä. Ihmiset eivät aina saa oikealta taholta tarvitsemaansa apua, ja silloin käännytään isännöitsijän puoleen. Oikeasti tällaiset yhteiskunnalliset ongelmat eivät kuuluisi isännöitsijän työpöydälle.

Kukaan ei saa jäädä yksin ongelmiensa kanssa. Ei edes isännöitsijä.

Isännöitsijät tekevät erittäin vaativaa kiinteistöalan asiantuntijatyötä, joka vaatii paneutumista ja aikaa keskittymiseen. Isännöitsijän tehtävä on huolehtia kiinteistön ylläpidosta hallituksen ohjeiden mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi vaativien korjaushankkeiden läpivientiä, erilaisia sopimusneuvotteluja ja asunto-osakeyhtiön taloudesta huolehtimista. Silti monet isännöitsijät painiskelevat mitä erikoisempien yhteydenottojen tulvan alla.

Eräs kyselyn vastaaja kiteyttää isännöitsijään kohdistuvien odotusten ja todellisten tehtävien välisen ristiriidan näin:

”Ei kukaan mene pankkiinkaan vaatimaan lääkkeiden myyntiä tai Alkoon vaatimaan, että hyllyssä pitää olla suolasilakoita. Isännöintitoimistot ovat kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatioita siinä missä pankit, vakuutuslaitokset, insinööritoimistot jne. ovat oman alansa asiantuntijaorganisaatioita eikä jokapaikanhöyliä.”

Haluaisin ajatella, että isännöitsijät ovat hoitaneet hommansa todella hienosti, koska heidän asiakkaansa luulevat, että isännöitsijältä saa apua melkeinpä tilanteessa kuin tilanteessa. Toisaalta tämä ajattelutapa ei varmasti lämmitä sitä isännöitsijää, joka miettii, kuinka vainoharhaisen mielenterveyspotilaan saisi hoitoon tai miten auttaa yksinäistä vanhusta, joka on oman kotinsa vankina.

Mikä sitten auttaisi säästämään isännöitsijän aikaa ydintehtävien hoitoon? Ainakin isännöitsijän toimenkuvan läpinäkyväksi tekeminen ja alan arvostuksen nostaminen. Se, että taloyhtiöissä kirkastettaisiin, mikä isännöitsijä on, millaisesta roolista isännöitsijän kanssa on sovittu, missä asioissa hänen puoleensa voi kääntyä – ja erityisesti missä ei voi. Se, että isännöitsijät itsekin kokisivat oikeudekseen sanoa joskus ei. Ja se, että ihmiset tietäisivät oikeasti, mistä voivat hakea apua ongelmiinsa.

Näin isoja yhteiskunnallisia ongelmia ei ratkaista sormia napsauttamalla. Jokaisen isännöintiyrityksen tehtävä on varmistaa, että kukaan työntekijöistä ei jää painimaan yksin näiden ongelmien kanssa. Yrityksen johdon täytyy tukea ongelmatilanteissa, tarjota kouluttautumismahdollisuuksia ja varmistaa työkuormien tasaisuus organisaation sisällä. Kukaan ei saa jäädä yksin ongelmiensa kanssa. Ei edes isännöitsijä.

Lue myös:

Mikä on lakimääräisen isännöinnin kuvaus ja miten isännöintiyritys voi sitä hyödyntää? (vaatii kirjautumisen)

Helpotusta isännöitsijän työkuormaan

Taittuisiko kiire pysähtymällä?

 

Kirjoittaja: Reetta Yrttimaa

Isännöintiliiton kehitysjohtajana haluan auttaa isännöintiä uudistumaan ja alan ammattilaisia loistamaan ammatillisesti. Tässä työssä minua ohjaa pitkä kokemus isännöinti- ja kiinteistöalalta erityisesti asiakaskokemuksen, viestinnän ja johtamisen parissa.

Katso kaikki artikkelit kirjoittajalta Reetta Yrttimaa

1 Kommentti

  1. Moikka Reetta, ja kiitos tästä artikkelista. Nyt ollaan lähes liikekannallepanotilanteessa ja olot ovat poikkeukselliset. Huomaan, että kestokiusaajani, joka on yli 70 vuotias, on aktivoitunut, kun heidän ikäluokan ihmiset velvoitetaan pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan. Hän on pitänyt minusta blogia ja solvannut julkisesti. Hänen puolisonsa on kuollut ja hän on yksi osakas kuolinpesässä. Muut eivät tiedä isän käytöksestä tuskin mitään.
    Tänään minua kyllästytti kestokiusaajan solvaava sähköpostiviesti ja vastasin hänelle, että ” Ilmoitan, että emme ehdi vastata kuin asiallisiin viesteihin. Henkilökuntamme ja hallitus on perunut toistaiseksi kaikki julkiset kokoontumiset. Suomen hallitus linjasi 16.3.2020 lisätoimenpiteistä koronavirustilanteen hoitamiseksi Suomessa. Maassa vallitsee nyt poikkeusolot. Linjaukset ovat voimassa 13.4.2020 saakka. Linjaukset vaikuttavat meidän kaikkien elämään. Linjauksissa on yhtenä toimintaohjeena, että yli 70-vuotiaat velvoitetaan pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuukisen mukaan (karanteenia vastaavat olosuhteet) ja julkisia kokoontumisia rajoitetaan kymmeneen henkilöön ja suositellaan tarpeetonta oleilua yleisillä paikoilla.
    Nyt tarvitaan meidän kaikkien voimavarat oikeiden asioiden hoitamisee ja myös M. K. , Teidänkin suojelemiseen, että pysytte voimissanne, ettekä saa koronavirusta ja jaksatte sitten jatkaa omaa ikävää itseänne ylistävää ja muita väheksyvää kirjoittelua. Se varmaan auttaa Teitä, jotta jaksatte olla karanteenissa. Meidän sähköpostiosoite ei ole se oikea nyt Teidän omaan pahaan oloonne.
    Siihen auttaa varmasti rikosuhripäivystys tms. Ehkä kannattaa puhua myös muiden asunnon oikeuden omistajien kanssa. Mielellämme näkisimme heidätkin tässä viestiketjussa osakas J:n ja osaks P:n lisäksi”.
    Hyvää vointia kaikille ja pysytään terveinä.