Johtajalta vaaditaan tänä päivänä enemmän kuin koskaan. Hänen täytyy olla valmis kaikkeen ja mukautua nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön. Työpaikat ja -tehtävät katoavat ja uusia syntyy tilalle. Tekoäly löi itsensä läpi vain pieni hetki sitten, ja nyt se on jo kaikkialla. Yritysten tarjoamat tuotteet muuttuvat silmänräpäyksessä vanhanaikaisiksi. Asiakkaat vaativat koko ajan enemmän ja rytmi kiihtyy kiihtymistään.
Menestyäksesi ei riitä, että sinulla on erinomaiset johtamis-, ihmissuhde- ja tietotaidot. Sinulla täytyy olla myös taito pitää huolta omasta jaksamisestasi.
Johtajien hyvinvoinnista puhutaan aivan liian vähän. Jos johtaja uupuu, koko organisaatio on vaarassa uupua. Johtajalla täytyy olla selkeä arvopohja sekä hyvät psyykkiset ja fyysiset voimavarat. Muuten menestyksen edellytykset heikkenevät koko organisaatiossa.
Tutkimusten mukaan puolet johtajista kokee jatkuvaa voimakasta stressiä. Joka toinen johtaja nipistää palautumisesta ja levosta. Eli sieltä, mistä ei ainakaan kannattaisi nipistää.
Menestyäksesi sinulla täytyy olla myös taito pitää huolta omasta jaksamisestasi.
Sekä johtaminen että vapaa-ajasta nauttiminen kärsivät kroonisesta kiireestä, työn jatkuvista keskeytyksistä, vastuusta ja töiden tekemisestä iltaisin ja viikonloppuisin. Johtajien sosiaaliset suhteetkin kärsivät työn vuoksi.
Usein ajatellaan, että jatkuva kova stressi kuuluu johtajien työnkuvaan eikä siihen voi itse vaikuttaa. Stressin taso toki riippuu johtajan kyvykkyydestä ja hänen saamastaan tuesta, mutta sitä on enemmän tai vähemmän kaikilla johtajilla.
Stressi heijastuu keskittymiskyvyttömyytenä, kireänä pinnana, huonompana muistina ja kärsimättömyytenä suoraan johtamisen merkityksellisempiin osa-alueisiin: ihmisten johtamiseen, vuorovaikutukseen ja empaattisuuteen. Myös päätöksenteko tökkii ja suunnittelu on tehottomampaa.
Kun sinulla on jaksamisesi kanssa haasteita, aivosi eivät toimi normaalisti. Tarkastellaanpa hetki mitä aivoissamme tapahtuu esimerkiksi erilaisten tunnereaktioiden aikana.
Mantelitumake syttyy nopeasti ja aiheuttaa voimakkaita tunnereaktioita. Etuotsalohkossa taas sijaitsee rationaalinen ajattelu, joka tyynnyttelee mantelitumakkeen toimintaa. Ne ovat vähän kuin kumppanit, joissa vakaampi osapuoli rauhoittelee kiivasta kaveriaan.
Jos johtaja ei työstä säännöllisesti ja pitkäjänteisesti itseään, kaikki muut ympärillä kärsivät.
Pitkäkestoinen stressi aiheuttaa etuotsalohkolle paljon työtä, sillä mantelitumake on jatkuvasti ärsyyntynyt. Stressissä aivot siis käyvät kuumana koko ajan. Erittäin voimakkaat tunteet saattavat jopa estää etuotsalohkon toiminnan kokonaan, jolloin mantelitumake pääsee rellestämään valtoimenaan.
Ehkä tunnistat kuinka kovassa stressissä ja uupuneena kaikki pienetkin vastoinkäymiset tuntuvat ylitsepääsemättömiltä ja suutut herkästi. Silloin mantelitumake on ottanut etuotsalohkon niskalenkkiin. Jos johtaja on jatkuvasti kovassa stressissä, se vaikuttaa väistämättä hänen toimintaansa ja päätöksentekoonsa.
Jokaisella esihenkilöllä on vastuu ja ennen kaikkea velvollisuus pitää huolta itsestään. Jos johtaja ei työstä säännöllisesti ja pitkäjänteisesti itseään, kaikki muut ympärillä kärsivät. Pahimmillaan johtajan sokeat pisteet pitävät organisaatiota panttivankinaan, sillä pitkäkestoista stressiä ja sen asteittaista pahenemista on vaikea itse tunnistaa.
Kysynkin sinulta: Voisitko olla parempi ja menestyvämpi johtaja, jos tekisit töitä toisin ja antaisit enemmän aikaa levolle, palautumiselle ja aivojesi hyvinvoinnille?