Kiinteistö- ja rakennusalalla on maineenkohennuspotentiaalia. Maine kun KIRA-alalla, isännöinti mukaan lukien, ei ole kovin kummoinen.
Mainetyö on pitkäjänteistä päivittäistä tekemistä. Se ei ole viestinnän tai markkinoinnin masinoimia hokkuspokkustemppuja, vaan jokapäiväistä avointa, luotettavaa, vastuullista tekemistä ja sanomista.
Jokainen yrityksen työntekijä ja alan toimija vaikuttaa alan maineeseen tekemisillään ja sanomisillaan. Niiden takaa pilkottavat omat asenteet. Arvostatko sinä työtäsi KIRA-alalla ja mikä oma mielikuvasi on alasta?
Maine perustuu aina todellisuuteen ja siihen, miten sen kohteesta puhutaan. Vaikka maine on mielikuva, siinä on aina kyse todellisesta toiminnasta: arjen tekemisestä, mutta myös viestinnästä ja sen avoimuudesta. Siitä, että avataan päätöksiä ja toimintaa sekä niiden taustoja: mitä tehdään, miten ja miksi?
Keskeistä on saada henkilöstö innostumaan omasta työstään ja työnantajastaan sekä kertomaan siitä myös muille. Ihmiset kiinnostavat enemmän kuin organisaatiot. Ihmiset elävät mainetta todeksi joka päivä.
Hyvämaineiseen toimijaan luotetaan ja sen toiminta koetaan vastuullisena. Vastuullisuus ei ole trendisana vaan kaiken tekemisen lähtökohta ja asiakkaiden oletus. Kuka haluaisi olla huonomaineisen asiakas? Tai ostaa vastuuttomia, eettisesti epäilyttäviä tuotteita tai palveluita?
Isännöintiala tarttui mainehärkää sarvista kiinni
Isännöintialan maine on kokenut kolhuja kartelliepäilyjen myötä. Alan mainekohussa positiivista on, että ala ei pudonnut mainemielessä kovin korkealta.
Isännöintialasta on toisinaan kerrottu kielteisessä valossa, esimerkiksi kun on uutisoitu isännöitsijän tekemistä kavalluksista tai taloyhtiön taloudenpidossa ilmenneistä epäselvyyksistä. Tavallisen suomalaisen silmissä isännöitsijä on isännöitsijä, olipa sitten kavalluksesta epäilty ammattilainen tai harrastelijaisännöitsijä.
Isännöinnin maineessa on paljon kyse siitä, että asiakkaat ja muut eivät tiedä mitä isännöinti on. Kun edes taloyhtiön hallituksissa ei kovin hyvin tiedetä, mitä isännöinniltä voi odottaa ja mitä ostettava palvelu pitää sisällään, ovat asiakkaan odotukset vaihtelevia eivätkä perustu todelliseen palvelulupaukseen. Tällöin koko alaa verhoaa epätietoisuus. Epätietoisuus taas jo itsessään tuo helposti mukanaan epäilyksen varjon.
Siksi onkin tärkeää, että isännöinti kertoo asiakkailleen jatkuvasti mitä palveluun kuuluu, mitä tehdään ja miksi tehdään.
Isännöintiliiton uuden strategian mukaisesti autamme jäseniämme onnistumaan työssään ja vahvistamme alan arvostusta. Tämä vaatii mainetyötä jokaiselta alan toimijalta. Hyvä maine ei ole jotain mitä tuotetaan liiton toimistolla, vaan siihen vaikuttaa alan jokaisen toimijan jokapäiväinen vastuullinen ja avoin tekeminen.
Mitä isännöintiyrityksen ja isännöintialan ammattilaisen päivittäinen mainetyö on? Siihen saa hyvät eväät liiton imagotyöryhmän laatimista suosituksista.
Mainetyö on pitkäjänteistä yhdessä tekemistä. Irtopisteiden kalastelijat ja ”ei me mutku noi muut” -tyyppiset markkinointikikat eivät anna luottavaa ja vastuullista kuvaa alasta, mutta vielä vähemmän omassa erinomaisuudessaan paistattelijoista.
Otatko haasteen vastaan ja olet mukana joka päivä KIRA-alan maineenparannustalkoissa?
1 Kommentti
Loistava kirjoitus – miten ‘ajatus’ avoimesta yhteistyöstä saataisiin iskettyä isännöitsijän toimiin suhteessaan taloyhtiön osakkaat? Vaikka isännöitsijä onkin taloyhtiön hallituksen työrukkanen, niin viestintä usein tuntuu olevan hänen tehtävinään ja osakkaiden suuntaan suurempaa kuin taloyhtiön hallituksen. Isännöintiämme hoitava yritys on irtisanonut sopimuksensa, syitä ei ole ilmoitettu, mutta liittynee koko taloyhtiön hallituksen irtisanoutumiseen ‘hankalien osakkeiden vuoksi’. Ylimääräisen yhtiökokouskutsun esityslistalle on tuotu päätösasioita, joista ei ‘live kokouksen’ vuoksi anneta ennakkoon tietoja, vain otsikko. Isännöitsijä ei suostu antamaan lisätietoja mm. esitysten esittäjästä (jos hallitus, niin olisi kaiketi lakisääteistä antaa taustatiedot esityksestä). Miten osakkaat voivat päättää asiasta, joka vain lyhyesti kokouksessa esitetään (Svop-rahaston perustaminen) kun maallikoilla ei aiheesta ole mitään tietoa. Kokouskutsussa mainitaan, että tiedot kokousmateriaalista lisätään sähköiseen isännöinnin hallinnoimaan järjestelmään – ennen kokousta. Pyyntöihini tiedoista on vastauksena isännöitsijän toimi – minulta on poistettu osakkaiden oikeus ko. järjestelmään ja siten mahdollisiin ennakkotietoihin – tämäkö on avoimuutta? Lisäksi ASOYLn mukainen valtakirjani on (jälleen) kyseenalaistettu. Toimin täysivaltaisesti ja tiiviissä yhteistyössä toistaiseksi voimassaolevalla valtakirjalla (yhtiökokoukset/tiedotteet/kutsut/pöytäkirjat ja muut sähköiset asiakirjat) osakkaan kanssa ja hänen toiveestaan, koska hänen ajankäyttönsä/halunsa osallistua taloyhtiön yhtiökokouksiin on kovin rajallista ja liian lähellä hänen omia työtehtäviään. Olen ollut talon asukkaana yli 10 v., eikä aikaisemmin ole ollut mitään pulmia, mutta nyt estetään osakkaiden tiedonsaanti. Tänä keväänä alueen täydennysrakentamisen, johon liittyy taloyhtiön omistaman tontin osittainen maankäyttöön liittyvä myynti, on aiheuttanut monia kysymyksiä, joihin ei taloyhtiön toimesta ole vastattu. Mahdolliset tonttikauppoihin liittyvät neuvottelut ja alustavat kaavaehdotukset ovat vireillä, mutta virallisia, joskin alustavia, tietoja – hintoja tai aikatauluja mm. – ei ole osakkaille kerrottu. Alustavia suunnitelmia koko alueen osalta tästä täydennysrakentamisesta on kaupungin toimesta esitelty. Pitkä ja sotkuinen juttu, mutta ei todellakaan vastaa isännöinnin toimen parempaa asiakaspalveluita saati osakkaiden asiakaskokemuksia. En halua julkistaa, ainakaan toistaiseksi tarkemmin asiaan liittyviä osapuolia, mutta olen käytettävissä mikäli lisää kokemuksista – huonoista sellaisista – haluatte tämän juttunne kokemuksiin lisätä vastapainona. Ehkä myös loistava esimerkki selkeästä parannuskohteesta – isännöinnin velvollisuudet osakkaita kohtaan – eikä pelkästään hallituksen juoksupotoimi . En myöskään anna oikeutta julkistaa nimeäni yms. seikkoja, ilman erillistä sopimista asiasta.