”Vitsi, vitsi” ja ”kuka nyt leikistä suuttuu?” Tuttuja lauseita varmasti kaikille ainakin koulunpihan kiusaajien suusta kuultuna. Nyt on meidän aika ottaa koulunpihan isojen rooli ja pitää huolta siitä, ettei ketään syrjitä – edes huumorin varjolla.
Isännöintiliitto osallistuu myös tänä vuonna Pride-tapahtumaan ”liputtamalla” somessa eli tuomalla sateenkaarivärit Isännöintiliiton somekanaviin ja nettisivuille.
Miksi haluamme olla mukana?
Meille Pride edustaa monimuotoisuuden ja syrjimättömyyden tukemista. Sen tukemista, että meillä jokaisella on oikeus olla ylpeästi omanlaisiamme sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta, mutta myös iästä, etnisestä alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, terveydentilasta tai vammaisuudesta riippumatta.
Tuo lista, ikä, sukupuoli, vammaisuus, terveydentila, etninen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus ja seksuaalinen suuntautuminen, ovat sekä monimuotoisuuden määritteitä että lakien määrittelemiä syrjintäperusteita, joiden vuoksi ihmisiä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan työntekijänä tai asiakkaana. (Lue lisää esim. Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työyhteisössä, Työturvallisuuskeskuksen julkaisu 2022.)
Pride-tapahtuman tiimoilta olemme Isännöintiliitossa viime vuosina nostaneet esiin monimuotoisuuden tärkeyttä eri näkökulmista. Olemme nostaneet esiin, että vastuullinen, osakkaiden oikeuksia ja yhdenvertaisuutta edistävä isännöinti on yksi suomalaisen asumisen tärkeimmistä kulmakivistä, puhuneet monimuotoisuudesta ja yhdenvertaisuudesta työyhteisössä sekä kirjoittaneet siitä, miten isännöinnin äijäkulttuurin aika on ohi.
Osa jäsenistä ja isännöinnin ammattilaisista kokee Isännöintiliiton osallistumisen Pride-tapahtumaan ahdistavana ja asiattomana. Miten tämä asia edes liittyy isännöintiin? Eikö nyt edes vitsiä saa enää vääntää vapaasti?
Monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämistä voi ajatella koulumuistojen kautta.
Monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden edistämistä voi ajatella koulumuistojen kautta.
Koulun pihalla moni meistä on kokenut tai nähnyt kiusaamista, jossa jollain tavalla erilaisia ihmisiä on syrjitty. Kiusaamisen syyt ovat olleet hyvin satunnaisia tai järjettömiä – väärät farkut, sorahtava ärrä, erilainen nenännykerö tai vuokratalossa asuminen.
Kiusaajissa joku on ollut äänekkäämpi tai fyysisempi, huutanut solvauksia tai vitsaillen saanut muut hörähtelemään mukana. Hörähtelijät ovat nauraneet mukana, koska olisi ollut liian vaikeaa sanoa vastaan luokan kovimmalle tyypille tai vahvimmalle porukalle, koska vitsi on vahvistanut yhteishenkeä tai koska ei ole halunnut rikkoa mukavaa tunnelmaa.
Moni meistä on ollut mukana näissä tilanteissa kiusaajana, mukanahörähtelijänä, hiljaisena sivustakatsojana tai kiusattuna. Olipa roolimme koulunpihalla ollut mikä tahansa, nyt aikuisena on helppo kuvitella ja tuntea sen nauramisen kohteeksi joutuneen tuska ja ahdistus. Saatamme myös muistaa sen tuskan itse koettuna, tai pystymme kuvittelemaan sen oman lapsemme kohdalle.
Koko yhteiskunnan mittakaavassa, myös taloyhtiöissä ja työpaikoilla, tuolla koulunpihalta tutussa asemassa ovat erilaiset vähemmistöt. Vähemmistössä elämistä voi varjostaa jatkuva pelko syrjinnästä, röhönauruista ja vahvemman enemmistön ulkopuolelle sulkemisesta. Ulkopuolelle sulkemista voivat olla näkyvän solvaamisen ohella syrjivät käytännöt tai huono huumori, homo- tai rasistiset vitsit tai heitot. Tätä voi tulla vastaan niin yhtiökokouksissa, taloyhtiöiden käytännöissä kuin esimerkiksi työpaikan illanvietoissa.
Koulupihan sosiaalisiin asetelmiin vaikutti isoimpien suhtautuminen. Jos pihan vahvimmat tyypit asettavat kiusaamiselle rajat, lopettavat röhönaurut lyhyeen ja ilmoittavat, että meillä ei ketään kiusata, voi yhteisöön muodostua tasaveroinen, kunnioittava, heikompia auttava yhteiselo. Se vahva isoveli tai -sisko saattaa muuttaa koko pelin hengen.
Nyt on meidän vuoromme olla vahvoja isoja tyyppejä työpaikoillamme ja taloyhtiöissä, sanoa ääneen, että meidän pihalla ei kiusata.
Meidän pitää olla niitä vahvoja isoja tyyppejä työpaikoillamme ja taloyhtiöissä. Sanoa ääneen, että meidän pihalla ei kiusata – ei suorin sanoin, syrjivin käytännöin tai vitsein.
Yhteiskunnassa vahvistuneesta monimuotoisuuden puolustamisesta ahdistuneet ihmiset sanovat joskus, että eikö vanhaa, rempseää ”äijäkulttuuria” sitten puolusta kukaan? Mutta yhdenvertaisuus suojelee myös ”äijiä” siinä missä kaikkia muitakin ihmisiä. Suurinta vahvuutta on ymmärtää huomioida puheissaan ja vitseissään kaikki läsnäolijat. Erityisen tarkasti omaa puhettaan tulee seurata silloin, jos on enemmistön tai jonkinlaista valtaa käyttävän asemassa – kuten esimerkiksi isännöitsijä on taloyhtiössä tai ”kokeneet äijät” usein ovat työyhteisöissä.
Syrjimättömyyden, tasa-arvon ja monimuotoisuuden tavoitteena on antaa kaikille tilaa elää ja hengittää. Tämän vuoksi me Isännöintiliittona olemme mukana Pridessa tänäkin vuonna, osoittamassa sateenkaarivärein, että vahvempien hommana on puolustaa myös erilaisuutta ja pitää meteliä monimuotoisuuden, tasavertaisuuden ja syrjimättömyyden puolesta.