Uusia rahoituskanavia etsimässä

Taloyhtiöiden energiaremonttien rahoitus koki mullistuksen vuodenvaihteessa Ara-tukien loppuessa. Miltä energiahankkeiden rahoitus näyttää tulevaisuudessa? Ja millaista työtä Isännöintiliitossa tehdään asian eteen?

Jos isännöintikentän tunnelmat energiaremonttien rahoittamisesta Ara-tukien loppumisen jälkeen pitäisi tiivistää yhteen lauseeseen, se olisi ”heikolta näyttää”. Isännöintiliiton Energiabarometrin tuloksissa isännöinnin ammattilaiset vastasivat kautta linjan rahoituksen ongelmien ja taloustilanteen hidastavan energiatehokkuustoimien tekemistä taloyhtiöissä.

Kun Aran rahavirtojen ehtymisen alkushokista selvitään, miltä taloyhtiöiden energiatehokkuustoimien rahoittaminen voisi näyttää tulevaisuudessa? Viisi näkökulmaa:

1. Energiatehokkuustoimien pitäisi rahoittaa itse itsensä

Parhaimmillaan energiatehokkuustoimet rahoittavat itse itsensä eli mahdollinen investointi tuottaa säästöä sekä euroissa että energiassa niin, että kattaa omat kulunsa. Osa energiatehokkuustoimista on myös sellaisia, ettei isoja investointeja edes tarvita, vaan vaikkapa jo laitteiston säädöllä saadaan puhdasta säästöä aikaan.

2. Yleistyykö investointien rahoittaminen palveluna?

Rahoitusalan ammattilaisilta olen kuullut myös kommentteja, että Ara-tuet ovat ohjanneet markkinaa isoihin kertainvestointeihin ja syöneet happea palveluna toteutettavilta remonteilta. Ehkä nyt on leasing-mallilla toimivien palvelujen uusi kulta-aika? Näissä malleissa investoinnit rahoitetaan kuukausimaksulla, ja mukana voi olla säästötakuu energialaskun pienenemisestä. Tämä hankintamalli vaatii toki hallitukselta ja isännöinniltä suurennuslasia sopimusehtojen lukemisessa esimerkiksi rahoituksen todellisten kulujen sekä sitoutumisen pituuden osalta.

3. Energiatehokkuuden parantaminen korjaushankkeessa voi parantaa lainaehtoja

Energiatehokkuuden parantaminen korjaushankkeen osana voi kannattaa myös siksi, että yhdistämällä energiatehokkuustoimia esimerkiksi linjasaneeraukseen taloyhtiö voi saada normaalia edullisempaa vihreää taloyhtiölainaa. Marginaaliedut vaikuttavat olevan varsin pieniä, mutta energiatehokkuuden parantaminen voi vaikuttaa myös rahoituksen saatavuuteen.

Aktiivinen vuoropuhelu eri pankkien kanssa on osoittanut, että pankeilla löytyy runsaasti kiinnostusta vihreiden taloyhtiölainojen lisäämiseen. Pankkien omat vastuullisuus- ja hiilineutraaliustavoitteet tekevät vihreistä taloyhtiölainoista kiinnostavia lainoitettavia. Kiinteistöjen arvon – sekä lainoittajien että asunnonostajien silmissä – ennustetaan säilyvän tulevaisuudessa sitä paremmin, mitä energiatehokkaampi ja päästöttömämpi taloyhtiö on.

4. Uusilla takausmalleilla apua heikommille taloyhtiöille?

EU-tason tavoitteet asumisen energiatehokkuuden parantamisesta ja päästöttömyydestä näkyvät myös siinä, mihin EU-rahaa ohjataan. Euroopan Investointirahaston ns. EIR-takaukset ovat tulleet tarjolle suomalaispankkien kautta myös suomalaisille taloyhtiöille vuoden 2023 aikana. EIR-takaus pienentää pankin riskiä ja voi näin helpottaa lainan saatavuutta. Me Isännöintiliitossa kovasti toivomme, että EIR-takaus helpottaisi niiden taloyhtiöiden tilannetta, joiden vakuudet eivät ole muutoin meinanneet riittää rahoituksen saamiseen. Lainapäätöksen tekee kuitenkin aina yksittäinen pankki, eli laina-automaatti ei tämäkään malli ole. Aika näyttää tuoko EIR-takaus siis helpotusta heikoimmille.

5. Kova yritys saada EU-rahaa taloyhtiöille

Osana Isännöintiliiton vaikuttamistyötä pyrimme mahdollisimman monia kanavia pitkin puhumaan taloyhtiöiden rahoitustilanteen vaikeuksista ja ehdottamaan ratkaisuja niihin. Keskusteluissa Ympäristöministeriön kanssa asia on säännöllisesti esillä ja viimeksi Isännöintiliiton Energiaseminaarissa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen ennakoi lisätakauksia taloyhtiöille sekä valtion takauslainajärjestelmän uudistamista. Takaus ei ole sama asia kuin tuki, mutta voi kuitenkin tuoda tarvittavaa helpotusta rahoitustilanteeseen.

Myös lausunnoissamme olemme nostaneet esiin tarpeen taloyhtiöiden tukemisesta. Esimerkiksi Euroopan Komission tällä hetkellä valmisteleman Sosiaalisen ilmastorahaston on tarkoitus tukea haavoittuvimmassa asemassa olevia kotitalouksia ja pk-yrityksiä energiamurroksessa ja tarvittavien energiatehokkuustoimien toteuttamisessa. Isännöintiliitto on esittänyt useissa lausunnoissaan sekä Suomessa että suoraan Euroopan komission kuulemisissa, että myös taloyhtiöt pääsisivät tämän tuen piiriin.

Jotta EU-tukirahaa saataisiin hyödynnettyä taloyhtiöissä, täytyisi raha saada tarjolle joko pankkien kautta tai sitten suomalaisten neuvontapalvelujen avulla. Kun Aran roolia pohditaan uusiksi, on hyvä hetki miettiä, voisiko Ara toimia taloyhtiöiden neuvojana rahoitushauissa. Vaihtoehtoisesti hyvää osaamista asiaan löytyy esimerkiksi paikallisista energianeuvonnoista tai Motivalta.

Rahoituskenttä on siis isossa muutoksessa, mutta monta uutta puroa on viriämässä.