Taloyhtiön energiatehokkuutta parantavien remonttien teettäminen on vaikeaa.
Pakko todeta näin, sillä olen ehtinyt vuoden mittaan osallistua kahteenkin eri hankkeeseen, joiden tehtävänä on madaltaa kynnystä taloyhtiön energiaremontteihin. Sekä Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeessa että Helsingin kaupungin Energiarenessanssi-ohjelmassa on huomattu, että taloyhtiöiden hallituksissa tiedostetaan kyllä energiatehokkuuden hyvät puolet, mutta tieto ei muutu päätöksiksi.
”Taloyhtiön hallitus on kovassa paineessa. Vaikka teknisiä neuvonantajia on käytössä, hallitusjäsenten puhelin soi, jos valittu ratkaisu ei toimi”, totesi eräskin taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja.
Sitaatti kiteyttää perusongelmat, jotka tulisi ratkaista: energiansäästökeinoja pitää pystyä arkijärjellä vertailemaan, jotta voidaan tehdä perusteltuja päätöksiä. Hallituksen pitäisi myös voida luottaa siihen, että valittu ratkaisu tekee mitä on luvattu.
Epävarmassa tilanteessa asiat jäävät helposti kesken tai kokonaan tekemättä.
Energiaremonttien haasteet on todettu jopa Aalto-yliopiston tekemässä tutkimuksessa, jossa selvitettiin asiaa hallitusjäsenen näkökulmasta. Kipukohdiksi todettiin tarjolla olevan teknologian hajanaisuus, asuntorakennuskannan monimuotoisuus sekä energiasäästöhankkeiden tavoitteiden epämääräisyys.
Näistä syntyy monimutkainen vyyhti, jonka selvittämiseen tavallisella hallitusjäsenellä ei riitä aika eikä osaaminen. Epävarmassa tilanteessa asiat jäävät helposti kesken tai kokonaan tekemättä.
Energiaremontti onnistuu, kun isännöinti on tukena
Haasteet ovat kuitenkin ylitettävissä ja tässäkin maassa on tehty useita onnistuneita energiaremontteja. Taloyhtiölle tärkeintä on löytää hyvä kumppani, joka osaa vertailla ja esitellä teknisiä ratkaisuja ymmärrettävästi.
Tällaisen energiakonsultin ja taloyhtiön välistä löytyy luonteva paikka aktiiviselle isännöitsijälle, jonka kokemus, kontaktit ja kokonaiskuvan hallinta auttavat taloyhtiötä luovimaan kohti sopivinta ratkaisua. Myös aiemmin siteeraamani hallituksen puheenjohtaja kertoi, että asioista selvää ottanut isännöitsijä oli elintärkeä heidän hankkeelleen, jossa lopulta päädyttiin vaihtamaan yhtiön lämmitysmuodoksi maalämpö.
Hyvä isännöitsijä auttaa hallitusta myös tekemään päätöksiä ja yhtiökokoukselle ymmärrettäviä esityksiä. Kilowatit kannattaa useimmiten kääntää euroiksi ja kokonaisinvestoinnit asuntokohtaisiksi kuluiksi.
Usein energiaremontti liitetään laajempiin peruskorjauksiin. Isännöintiliitto onkin esittänyt peruskorjaushankkeille valtion takausta, johon liittyisi energiatehokkuuskannustin. Rahoitus on yksi tekijä kuviossa, mutta rahan lisäksi tarvitaan aktiivista otetta ja rohkeutta päätöksentekoon. Vaikka hankkeet ovat isoja, ei välttämättä tarvita kuin yksi aktiivinen ihminen, joka kysyy oikeat kysymykset ja saa asiat liikkeelle.
Kaikkein kalleinta on olla tekemättä mitään. Joka vuosi Suomen taloyhtiöt käyttävät vuosittain noin 2 miljardia euroa energiaan ja asuminen tuottaa kolmasosan suomalaisten hiilidioksidipäästöistä. Nykyisillä energian käyttötavoilla asukkaiden maksamat energiakulut pysyvät parhaassakin tapauksessa ennallaan ja valtion ilmastotavoitteet jäävät haaveiksi.