Isännöintiliitto on kevään 2022 aikana vaikuttanut useisiin eri lainsäädäntö- ja politiikkaprosesseihin.
Korjausrakentamisen tuet kuntoon pitkäjänteisesti
Keskeinen teema tänä keväänä ovat olleet asuntopolitiikan sekä ilmasto- ja energiapolitiikan pidemmän aikavälin linjaukset. Kevään aikana valmistelussa olleet Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosille 2021–2028 sekä kansallinen ilmasto- ja energiapolitiikan strategia vaikuttavat isännöinnin työhön ja asumiseen pitkäaikaisesti. Isännöintiliitto on lausunnoissaan painottanut korjausrakentamisen tärkeää roolia sekä laajemmin asumisen että Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta. Olemme korostaneet tarvetta ARA:n tukien pitkäjänteisyydelle sekä ehdottaneet valtion lainatakausjärjestelmän uudistamista. Lisäksi olemme korostaneet, että mahdolliset uudet rajoitukset taloyhtiölainojen antamiseen eivät saisi vaikeuttaa korjauslainojen saamista.
Olemme myös muun muassa painottaneet osaamisen ja ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen tarvetta isännöintialalla. Isot muutokset, kuten ilmastonmuutoksen asettamiin haasteisiin vastaaminen, alueiden eriarvoistuminen ja asumisen digitalisaatio, korostavat ammattitaitoisen isännöinnin roolia ja tarvetta.
Lue lausunnoista kaikki toimenpide-ehdotukset:
Lausunto asuntopoliittisesta kehittämisohjelmasta 17.3.2022
Lausunto kansallisen ilmasto- ja energiastrategian luonnoksesta 18.5.2022
Lue myös: ARAn energia-avustuksia tarjolla viime vuotta enemmän
Asumisen digitalisaatiossa iso murros käynnissä – paine isännöinnissä kova
Keskeinen vaikuttamisteema kuluvan kevään aikana on ollut myös huoneistotietojärjestelmän kehitys. Isännöintiliitto on sekä tukenut käynnissä olevaa osakeluetteloiden siirtoa huoneistotietojärjestelmään (ns. HTJ 1 -vaihe) että vaikuttanut lausunnoilla, osallistumisella erilaisiin valmisteluryhmiin sekä taustatapaamisilla järjestelmän tulevaan kehitykseen (ns. HTJ 2 -vaihe).
Isännöintiliiton edustus huoneistotietojärjestelmää valmistelevissa ryhmissä:
Vaikuttamisessa on vahvasti nostettu esiin myös se, että tällä hetkellä siirtymän työtaakka on kohdistunut vahvasti isännöintialan ammattilaisiin. Vaikka huoneistotietojärjestelmä varmasti helpottaa isännöitsijöidenkin arkea tulevaisuudessa, on työkuorma tässä siirtymävaiheessa osalle isännöintiyrityksistä lähes mahdoton.
Lausunto huoneistotietojärjestelmää koskevien lakien muuttamisesta 29.4.2022
Lue tiedote: Asumisen digitalisaation pohjaa rakennetaan nyt – “Isännöinnin ammattilaiset tekevät siirtotyötä lähes talkoohengellä” 2.6.2022
Helpotusta etäkokouksiin asunto-osakeyhtiölain muutoksilla
Isännöintiliitto on kevään aikana ottanut myös useampaan otteeseen kantaa oikeusministeriön ehdottamiin asunto-osakeyhtiölain muutoksiin. Muutosten tavoitteena on muun muassa helpottaa asunto-osakeyhtiöiden yhtiökokousten pitämistä täysin etäyhteyksin ilman kokouspaikkaa. Isännöintiliitto kannattaa ehdotettuja muutoksia asunto-osakeyhtiölakiin. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan jo 1.7.2022, mutta asian eduskuntakäsittely on vielä kesken. Muutoksista tiedotetaan tarkemmin, kun niiden voimaantulo on vahvistettu eduskunnassa.
Lue lisää:
Lausunto muutoksista asunto-osakeyhtiölakiin etäosallistumisen helpottamiseksi 9.5.2022
Lausunto oikeusministeriön työryhmän mietinnöstä koskien näitä muutoksia 21.1.2022
Tiedote: Korona muutti taloyhtiöiden yhtiökokouksia pysyvästi 5.4.2022
Syksyllä asunto-osakeyhtiölakiin muutoksia esteettömyyteen ja kestävään kehitykseen liittyen
Syksyllä eduskuntakäsittelyyn tulee asunto-osakeyhtiölain muutos, jolla on tarkoitus edistää esteettömyyttä parantavien muutostöiden tekemistä huoneistojen ulkopuolella ja helpottaa kestävää kehitystä tukeviin perusparannuksiin ja uudistuksiin, kuten esimerkiksi aurinkoenergian tuottamiseen, yhteiskäyttökulkuneuvojen käyttöönottoon sekä sähköautojen latauspisteiden rakentamiseen liittyvää päätöksentekoa.
Pelastuslain uudistuksella pyritään siirtämään palovaroittimet omistajan vastuulle
Muita kevään vaikuttamisteemoja ovat olleet muun muassa pelastuslain uudistus. Uudistuksessa ehdotetaan muutettavaksi asuntojen palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovelvollisuus. Voimassa olevan pelastuslain mukaan velvollisuus varustaa asunto riittävällä määrällä palovaroittimia tai muita vastaavia tulipalosta varoittavia laitteita on asunnon haltijalla. Lakiesityksen mukaan vastuu olisi jatkossa rakennuksen omistajalla eli esimerkiksi asunto-osakeyhtiön ollessa kyseessä yhtiöllä.
Verkkovirtaan kytkettyjen palovaroitinjärjestelmien kunnossapitovastuu kuuluu jo nykyisellään asunto-osakeyhtiölain kunnossapitovastuuta koskevien säännösten perusteella yhtiölle, joten käytännössä vastuu palovaroittimien hankinnasta ja kunnossapidosta on ollut asukkailla vain niissä vanhemmissa rakennuksissa, joissa on käytössä paristokäyttöiset palovaroittimet. Pelastuslain muutoksella tilanne selkiytyy ja kunnossapitovastuu on aina yhtiöllä riippumatta siitä, millainen palovaroitinjärjestelmä yhtiössä on käytössä. Säädösesityksen mukaan asukkaalla olisi kuitenkin jatkossakin velvollisuus seurata palovaroittimen toimintakuntoa ja viipymättä ilmoittaa yhtiölle palovaroittimen vioista.
Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2024 alusta, mutta palovaroittimien kunnossapitovastuu siirtyisi asukkailta rakennuksen omistajille vasta kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Isännöintiliitto tiedottaa asiasta laajemmin, jos lakiesitys hyväksytään.
Lausunto pelastuslain muutoksesta 20.5.2022
Isännöintiliitto toimii isännöintiammattilaisten silminä ja korvina yhteiskunnassa
Isompien teemojen ohella Isännöintiliitto on kevään aikana lausunut myös muista isännöinnin arkeen vähäisemmin vaikuttavista asioista. Tällaisia ovat esimerkiksi:
– lausunto asumisneuvonnan tuesta vuosille 2023-2027 31.5.2022
– lausunto makrovakaudesta ja taloyhtiölainoista 10.3.2022
– lausunto kansallista yritysvastuulakia koskevasta arviointimuistiosta 15.4.2022
– lausunto kiinteistöverotuksesta 20.5.2022
Lausumalla aktiivisesti isännöintiammattilaisten työtä ja asumista sivuavista asioista haluamme varmistaa, että lainsäätämisessä muistetaan ottaa isännöinti huomioon kaikissa tarvittavissa paikoissa.
– Vaikuttamistyöllä ei aina saada aikaan juuri isännöitsijöiden ja Isännöintiliiton toiveiden mukaisia tuloksia. On kuitenkin tärkeää, että päättäjät tiedostavat päätösten vaikutukset isännöinnillekin – vaikka sitten päättäisivätkin meille epäsuotuisasti, sanoo Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa.
Vaikuttamistyötä tehdään yhdessä jäsenten kanssa. Vaikuttamis-työryhmä suunnittelee tänä vuonna muun muassa kevään 2023 eduskuntavaalivaikuttamista.
Haluatko kuulla lisää? Ole yhteydessä!
Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimustiimi
Jenni Lauhia
Liina Länsiluoto
Jenni Valkama
Tuomas Viljamaa
Ira Tenhunen