Vastuullisuus ei ole vain ekotekoja

Isännöinti huolehtii siitä, että asuminen sujuu mutkitta ja asuntojen arvo kehittyy osakkeenomistajien valitseman linjan mukaan. Isännöinnillä on kuitenkin asuntoja ja kiinteistöjä suurempi vaikutus asiakkaidensa ympäristöön. Oletko koskaan avannut heille, miten? Mitä hyötyä siitä olisi?

Omistajia, asiakkaita, henkilöstöä ja yhteistyökumppaneita kiinnostaa, miten yritys tuloksensa tekee ja miten he siitä hyötyvät.

Vastuullisuusviestinnästä on pikku hiljaa tullut suuryhtiöiden sijoittajaviestinnän peruskauraa. Ennenvanhaan yhteiskuntavastuuraportit ilmestyivät omina niteinään erillään vuosikertomuksista, ikään kuin ”lue jos kiinnostaa, miten kulutimme luonnonvaroja”. Nyt vastuullisuutta pidetään tärkeänä tuloksen osatekijänä, ja vastuullisuusraportointi on olennainen osa yritysten arkipäivää. Omistajia, asiakkaita, henkilöstöä ja yhteistyökumppaneita kiinnostaa, miten yritys tuloksensa tekee ja miten he siitä hyötyvät.

Unohdetaan hetkeksi ympäristöasiat. Yrityksen vastuullisuus on niin paljon muutakin: se on vastuun kantamista ihmisistä, yhteistyöstä ja yritystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Miten esimerkiksi kerrot asiakkaillenne, miten huolehditte työntekijöiden osaamisesta?

Vastuullisuutta voi havainnollistaa myös rahalla. Oletko esimerkiksi laskenut, millaisen taloudellisen jalanjäljen yrityksenne jättää niin omalla alueellaan kuin valtakunnallisesti työllistämällä ihmisiä, ostamalla palveluja ja maksamalla veroja?

Vastuullisuutta korostavat myös Isännöinnin auktorisointi ISA ry:n yritysten auktorisointikriteerit, jotka uudistettiin vuosi sitten. Auktorisoidulta yritykseltä edellytetään esimerkiksi, että se kehittää toimintaansa järjestelmällisesti, ja että yhteistyön käytännöt asiakkaisiin liittyvien palveluntarjoajien kanssa on dokumentoitu ja perehdytetty henkilöstölle.

ISA-auktorisointi tähtää ensisijaisesti tukemaan yrityksen omaa kehittymistä ja kertomaan siitä asiakkaille. Isännöinnin mainetta parantaisi, jos isännöintiyritykset kertoisivat merkityksestään myös muille sidosryhmille, esimerkiksi yhteistyökumppaneille, potentiaalisille työntekijöille, alueen asukkaille ja päättäjille.

Ei tarvitse kauan miettiä, miksi mielikuva esimerkiksi isännöinnin hankintaosaamisesta rajoittuu välistävetämiseen tai hyvävelitoimintaan. Se johtuu siitä, että kukaan ei tiedä siitä vaivasta, joka on nähtävä yhteistyökumppanien valinnan, prosessien hiomisen ja seurannan eteen. Siksi tästä laadun osatekijästä pitää kertoa. Mitkä ovat talon tavat hankintojen suhteen? Miten yhteistyökumppanien vastuullisuutta seurataan ja alihankintaketjut auditoidaan? Mistä kenenkin liikevaihto muodostuu?

Ja koska mokia sattuu kaikille: miten oma ja yhteistyökumppanin henkilöstö ottavat virheistä opiksi ja varmistavat yhdessä, ettei enää vastaavaa tapahdu?

Isännöintiliitto palkitsee parhaita yhteistyötekoja Isännöintipäivillä syyskuussa. Vielä 26.5. asti ehdit ilmiantaa fiksun yhteistyökuvion tai yrityksen, jonka kanssa yhteistyö sujuu.